<![CDATA[KOIRAPALVELU BALANSSI

<![CDATA[KOIRAPALVELU BALANSSI - BLOGI]]>Tue, 04 Nov 2025 14:11:30 +0200Weebly<![CDATA[May 21st, 2025]]>Wed, 21 May 2025 07:31:19 GMThttps://www.koirapalvelubalanssi.com/blogi/may-21st-2025Hipan pentuvinkit -kooste

Balanssin kotijoukkoihin tuli viime kesänä täydennystä, kun cockerspanieli Hippa muutti meille asumaan. Siitä kun minulle oli edellisen kerran tullut koiranpentu oli kulunut jo kymmenen vuotta ja tiesin, että on monia asioita, mitä haluan nyt tehdä eri tavalla. Tarkoituksenani oli ensin kirjoittaa someen pentuvinkkejä ensimmäisen kesän ajalta mutta lopulta pentuvinkkien sarja venyi koko vuoden mittaiseksi.

Alla yhteen koostettuna kaikki Hipan pentuvinkit. Vinkit koostuvat itselleni vuoden mittaan ajankohtaisiksi tulleista pentuarkeen, pennun hyvinvointiin ja kouluttamiseen liittyvistä aiheista, joista halusin lyhyesti jakaa tietoa myös muille pennun juuri hankkineille tai koiran hankkimista suunnitteleville.

Hipan pentuvinkit osa 1: Ääniin siedättäminen Youtuben avulla

Erilaisiin ääniin totuttelu on osa pennun sosiaalistamista ja tässä kätevä apu on Youtubesta löytyvät videot. Siedättämisessä tärkeää on aloittaa äänien soittaminen ensin hyvin pienellä äänenvoimakkuudella ja nostaa äänen voimakkuutta vähitellen, koiran tottuessa ääneen. Tavoitteena on, että koira kuulee äänen, mutta ei reagoi siihen!

Voit soittaa ääniä pennulle lyhyitä hetkiä kerrallaan esimerkiksi sen puuhaillessa rauhassa ruokavirikkeiden tai purtavien parissa tai sen käytyä lepäämään. Kun lepäävä pentu korkeintaan vähän raottaa silmiään ääniä kuullessaan mutta ei nouse ylös, tiedät, että äänen voimakkuus on riittävän hiljainen.

On myös hyvä, että pentu on ensin tottunut kuulemaan neutraaleja ääniä, esim. musiikkia kaiuttimesta ennen ääniharjoittelun aloittamista. Kun kuuntelet videot ensin itse kuulokkeiden kautta ennen äänien soittamista koiralle, tiedät, minkälaisia ääniä löytämälläsi videolla kuuluu.

Tässä listattuna muutamia videoita, joita Hippa on jo ehtinyt kuuntelemaan:

Sade ja ukkonen: https://www.youtube.com/watch?v=s9hJ6fsYLsA
Rakennustyömaa: https://www.youtube.com/watch?v=UDmvQVB8mZY
Hälytysajoneuvo: https://www.youtube.com/watch?v=iIlgxyp9bHo
Ilotulitteita: https://www.youtube.com/watch?v=JhsW0WxVnZU
Itkevä vauva: https://www.youtube.com/watch?v=8ZdPsTFOyaE
Eläinten ääniä: https://www.youtube.com/watch?v=YCvzPBUPZ9w

Hipan pentuvinkit osa 2: Puntarilla käynnin harjoittelu

Voit opettaa pennulle puntarille menemisen houkuttelua ja palkkion suuntaa hyödyntäen. Palkitse pentua ensin puntarin suunnasta niin, että annat makupalan pennulle puntarin päältä, ihan puntarin reunan kohdalta.

Kun pentu hakee makupalan mielellään puntarin reunan kohdalta, siirrä makupalaa vähitellen keskemmälle puntaria niin, että pennun etujalat astuvat puntarin päälle sen hakiessa makupalan. Voit asettaa makupalan puntarin päälle tai antaa sen pennulle kädestä. Palkitse pentua välillä myös poispäin puntarista niin, että se saa itse valita, haluaako jälleen lähestyä puntaria vai onko kenties jo tauon paikka.

Kun pentu asettaa mielellään etutassunsa puntarin päälle, vie makupalat vähitellen edelleen pidemmälle puntarin päälle niin, että lopulta takatassutkin astuvat puntarille. Kun pentu astelee mielellään kaikilla neljällä tassullaan puntarille, voit ohjata sen istuma-asentoon tai palkita monta kertaa peräkkäin niin, että saat sen pysymään paikallaan puntarilla punnitsemisen ajan.

Mikäli pentu jo osaa palkkiomerkin, voit merkitä palkkiomerkillä ne hetket, kun tassut jokaisella toistolla ensimmäisen kerran osuvat puntariin. Muista ojentaa pennulle makupala jokaisen palkkiomerkin jälkeen.

Tsemppiä harjoitteluun!

Ps. Puntarilla käyntiä pääset harjoittelemaan pentusi kanssa Onnellinen pentu -kurssilla ja halutessasi voit myös varata Balanssille tutustumiskäynnin puntarilla käymisen harjoittelua varten.

Hipan pentuvinkit osa 3: Hyödynnä mahdollisuus tutustumiskäynteihin

Ensikokemus uusista asioista ja tilanteista on merkityksellinen ja voi määrittää hyvin pitkälle koiran suhtautumista vastaaviin tilanteisiin myöhemmin elämässä. Pennun kanssa kannattaakin hyödyntää tutustumiskäynnit esimerkiksi eläinlääkäriasemille, trimmaajille sekä koiran kehonhuollon ammattilaisille.

Hippa kävi Seinäjoen Eläinsairaalan pentuneuvolassa ja sai oikein mukavan kokemuksen eläinlääkärillä käynnistä sekä vieraan ihmisen tutkittavana olemisesta, isot kiitokset ja niin mahtavaa, että tällainen palvelu on saatavilla!

Hipan pentuvinkit osa 4: Hoito- ja käsittelytoimenpiteiden harjoittelu

Kuten kaikkeen muuhunkin, myös erilaisiin hoitotoimenpiteisiin ja niihin liittyviin asioihin (kuten varusteiden pukemiseen) on pennun helpoin tottua parhaimman sosiaalistumiskauden vielä ollessa käynnissä (kausi päättyy pennusta riippuen noin 3-4 kk ikäisenä).

Niinpä ei ole ollenkaan hullu ajatus harjoitella kesäpennun kanssa vaatteiden pukemista, kuten Hippa videolla. Samoin hampaiden harjausta kannattaa harjoitella jo ennenkuin maitohampaat edes ovat vaihtuneet ja trimmattavilla roduilla turkinhoitoon totutellaan jo ennenkuin sille oikeasti on tarve, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Pidä harjoitukset lyhyinä ja ykkösprioriteettina se, että harjoittelu on pennulle miellyttävää! Palkitse runsaasti ja anna pennun halutessaan pitää taukoja.

Myöhemmin voidaan pennulle opettaa myös monia käsittelytoimenpiteissä hyödyllisiä tukitaitoja kuten erilaisia kohteita ja asentoja, kuten kylkiasentoon meneminen ja yhdistää nämä sitten käsittelyharjoituksiin. Lyhyen sosiaalistumiskauden aikana kannattaa kuitenkin ensisijaisesti panostaa varsinaisiin käsittelyharjoituksiin, käsittelyn tukitaitoja ehtii opettelemaan myöhemminkin.

Hipan pentuvinkit osa 5: Pentupureminen ja mitä sille voi tehdä?

Kaikki pennut purevat, enemmän tai vähemmän. Siihen on monia täysin luonnollisia syitä: Koirat käyttävät leikkiessään hampaitaan eikä pentu automaattisesti osaa leikkiä ihmisen kanssa eri tavalla kuin se on oppinut leikkimään pentuesisarustensa ja muiden koirien kanssa. Leikkimisen tarve on pennulla suuri ja mikäli ei omassa kodissa ole sopivia koiria leikkikaveriksi, joutuvat ihmiset helposti pennun hampaiden kohteeksi.

Lisäksi pentu tutustuu ympäröivään maailmaan sitä myös suullaan tutkimalla, ja maistelemalla. Hampaiden alkaessa vaihtumaan noin 4 kk iästä alkaen, voivat pennun ikenet olla kutisevat ja kipeät, mitä pentu usein helpottaa pureskelemalla.

Koiranpennun ottaessaan täytyy siis alkuun varautua sietämään puremista. Terävät naskalihampaat osuvat ihmisen käsiin, heiluviin jalkoihin ja housujen pulttuihin sekä pennun tutkinnan kohteeksi joutuneeseen kodin irtaimistoon (englanninkielinen ilmaisu ”land shark” on hyvin kuvaava nimitys).

Pentuaika on onneksi lyhyt ja on monia keinoja millä puremista saa vähenemään.

Tässä listattuna meillä Hipan kanssa käyttökelpoiseksi todettuja vinkkejä (joko aika on kullannut muistot tai Hippa on ollut tavallista kovempi purija, auts, nyt onneksi ollaan jo voiton puolella ja pureminen selvästi vähentynyt):

Runsaasti sallittua purtavaa pennun saatavilla (Tässä kannattaa huomioida vaihtelu ja erilaiset maut ja suutuntumat. Jos pentu hakeutuu puremaan jotain tiettyä ei-toivottua kohdetta, mieti mikä olisi purutuntumaltaan vastaava sallittu kohde.)
Käsittelyharjoitukset (pentu oppii, että on kannattavaa pysyä rauhassa, vaikka kädet lähestyvät ja koskettavat sitä). Näissä Hipalla oli ensin palkkiona pitkäkestoista purtavaa, sittemmin on päästy siirtymään irtonameihin.
Säännölliset leikkitreffit sopivien koirakavereiden kanssa
Vihjeestä istuminen (istumisesta vahva oletuskäytös, millä saa ihmisen huomion)
Leluilla leikkiminen pennun kanssa (pentu oppii kohdistamaan ihmisen kanssa leikkiessään hampaat ihmisen sijaan leluun)
Irti-vihjeen harjoittelu (opettaminen leikkimisen yhteydessä)
Nameilla palkitseminen pentua nostaessa/kantaessa sekä hihnaa pantaan/valjaisiin kiinnittäessä (toisessa kädessä namit valmiina kun toinen käsi lähestyy koiraa)
Lasten ohjeistaminen pysähtymään paikoilleen pennun yrittäessä purra liikkuvia housun lahkeita
Omaan nimeen reagointi (saa tarvittaessa kutsuttua pennun pois lapsen luota)
Sellaisten kohteiden rajaaminen pois pennun saatavilta, mitä ei haluta sen purevan (irtotavaran siirtäminen kaappeihin/nostaminen pennun saavuttamattomiin, tilan rajaaminen portein/pentuaitauksin/kompostiverkoin, esim. kirjahylly ja sähkölaitteet/johdot)

Ps. Puremista esiintyy usein kaikkein eniten silloin kun pentu on väsynyt mutta ei malta laittaa nukkumaan. Kun pennulle opetetaan oma turvallinen tila pentuaitaukseen tai portin taakse, voi sen tarvittaessa ohjata sinne rauhoittumaan unille esim. jonkin pitkäkestoisen purtavan kera. Oman tilan opettaminenkin kuitenkin kannattaa tehdä vaiheittain, ettei pentu ahdistu yllättäen ihmisistä erilleen joutuessaan. Ennen kuin se on ehditty pennulle opettamaan, onkin täysin sallittua tarvittaessa kulkea kotona sisällä pitkävartiset kumisaappaat jalassa.

Hipan pentuvinkit osa 6: Koirakaverit

Yhtenä osana koiranpennun sosiaalistamista on pennun totuttaminen erilaisiin koiriin. Olisikin tärkeää, että pennulle löytyisi useita eri ikäisiä ja näköisiä koirakavereita, jotka suhtautuvat pentuun ystävällisesti ja joiden kanssa se pääsisi säännöllisesti harjoittelemaan sosiaalisia taitojaan. Kaikkien kavereiden kanssa ei pennun tarvitse päästä leikkimään vapaana, vaan myös muiden koirien katseleminen sopivan matkan päästä tai hihnalenkillä yhdessä käyminen ovat tärkeitä taitoja. Leikkikaveriksi pennulle soveltuvat parhaiten suurin piirtein samankokoinen toinen pentu tai aikuinen koira, joka osaa rajoittaa omaa käytöstään pennun koon mukaan.

On erittäin tärkeää, että pentu tuntisi olonsa uusien kavereiden kanssa turvalliseksi ja että koirien toisiinsa tutustuttamisessa edetään sen mukaisesti. Tässä muutamia toimivaksi havaittuja vinkkejä:

Tutustuminen aidan tai pentuaitauksen läpi: Kun pentusi kohtaa uuden koiran ensin aidan läpi tutustuen, on helppo nähdä, meneekö pentu oma-aloitteisesti tervehtimään toista koiraa ja jääkö se toisen koiran luo vai haluaako se vielä mieluummin katsella uutta kaveria hieman kauempaa.
Turvasyli: Pennulle kannattaa opettaa, että se voi aina halutessaan hakeutua tutun ihmisen syliin, jos sitä alkaa kesken kaiken jännittämään liikaa, tai se haluaa pitää pienen tauon. Tässä tärkeää on, että syli on kerrallaan varattu vain yhdelle pennulle ja ihminen estää toisten koirien tulemisen syliinsä pennun jo ollessa siellä. Omaa pentua ei kuitenkaan pidetä kiinni, vaan se saa tulla ja mennä syliin kuten haluaa.
Rento ja hyväntuulinen leikki on vastavuoroista ja sisältää taukoja ja roolien vaihtelua (toinen koira ei esimerkiksi jatkuvasti aja toista takaa tai ole painileikissä päällimmäisenä vaan osat vaihtuvat). Mikäli et ole varma, onko kyse kivasta leikistä, missä molemmat osapuolet ovat mukana vapaaehtoisesti, voit testata asian keskeyttämällä leikin ja ottamalla riehakkaamman leikkijän hetkeksi kiinni. Mikäli rauhallisemmin leikkinyt pentu menee reippaasti haastamaan toista takaisin mukaan leikkimään, haluaa se todennäköisesti vielä jatkaa leikkimistä.

Ps. Pennun tutustuttamisessa toisiin koiriin ei tarvitse, eikä kannata odottaa siihen asti, että pennulla on rokotukset kunnossa, sillä silloin kuluu hukkaan iso osa tärkeästä sosiaalistumiskaudesta. Riittää kun pidät huolta, että pentusi kanssa tekemisissä olevat toiset koirat ovat terveitä ja joko rokotettuja (mikäli ikää siihen on riittävästi) tai syntyneet vastuullisen kasvattajan luona, rokotetulle emälle. Emältä saadut vasta-aineet suojaavat myös omaa pentuasi siihen asti, kunnes on rokotusten aika.

Hipan pentuvinkit osa 7: Sosiaalistaminen yksilöllisesti pennun persoonan mukaan

Sosiaalistaminen tarkoittaa pennun totuttamista ympärillä olevaan maailmaan: erilaisiin ympäristöihin, ihmisiin, toisiin koiriin ja muihin eläimiin sekä mm. ääniin, alustamateriaaleihin, ajoneuvoihin ja hajuihin. Paras sosiaalistamiskausi menee umpeen noin 12-16 viikon iässä, minkä jälkeen pennun on vaikeampi tottua uusiin asioihin.

Sosiaalistamiseen ei ole valmista, kaikille pennuille sopivaa kaavaa vaan sopivat sosiaalistamishetket voivat olla hyvinkin erilaisia pennun persoonasta ja kokemushistoriasta riippuen. Oleellista on edetä uusiin asioihin tutustumisessa sellaiseen tahtiin, että pentu tuntee olonsa turvalliseksi. Haluammehan, että se oppii suhtautumaan rennon positiivisesti erilaisiin asioihin ja ympäröivään maailmaan, emme, että se oppii pelkäämään tai jännittämään. Pentusi saattaa esimerkiksi tietyssä hetkessä olla valmis katselemaan asioita, kuten kaupungin vilinää tai uutta koirakaveria hieman kauempaa sen sijaan, että sen kanssa olisi vielä järkevää mennä ihan lähietäisyydelle. Osa pennuista tarvitsee enemmän aikaa pelkästään uuteen kotiin ja perheenjäseniin totuttelussa ennen siirtymistä kodin ulkopuolisiin sosiaalistamisretkiin ja osa on melkein heti valmis lähtemään maailmaa valloittamaan.

Myös pennun palautumiskyky sosiaalistamishetkien jälkeen vaihtelee ja siihen vaikuttaa myös mm. mahdolliset terveysongelmat, mitä valitettavasti osalla pennuistakin on. Mikäli pentu pääsee ennakoinnista huolimatta kokemaan jotain pelottavaa, on se todennäköisesti sille kuormittavampaa kuin rento tutustuminen uusiin asioihin. Kaikkien pentujen kanssa onkin tärkeää huolehtia myös riittävästä levosta sekä seurata mahdollisia merkkejä siitä, että pentu on kuormittunut ja ekstra lepopäivän tarpeessa. Väsynyt pentu voi esimerkiksi olla levoton tai ylireagoida ympäristön ärsykkeisiin.

Mitä enemmän olet päässyt tutustumaan pentuusi jo etukäteen sen ollessa kasvattajan luona ja mitä tarkemmin tiedät, minkälaisiin asioihin pentusi on jo päässyt totuttelemaan ja miten se on niihin reagoinut, sitä helpompi sinun on jatkaa sosiaalistamista pennun kotiuduttua. Pentu ei kuitenkaan välttämättä uudessa kodissa, erillään emästään ja sisaruksistaan käyttäydykään ihan samalla tavalla kuin aikaisemmin ja muutenkin muuttuu, kasvaa ja kehittyy koko ajan valtavaa vauhtia.

Muista siis ennen kaikkea olla utelias ja tutustua pentuusi avoimin mielin, siihen minkälainen se juuri tällä hetkellä on, ja siihen millä tavoin se kommunikoi, kertoo tunteistaan ja on yhteydessä muuhun maailmaan ja säätää sosiaalistaminen pennun mukaan.

Voit lisäksi aina kysyä meiltä eläintenkouluttajilta apua, mikäli jokin pennun sosiaalistamisessa mietityttää!

Hipan pentuvinkit osa 8: Pennun ruokinta

Koiranpennun ruokavalion tulisi yhtä aikaa sisältää kaikki pennun tarvitsemat ravintoaineet oikeissa suhteissa toisiinsa nähden, tarjota riittävästi vaihtelua ja uusia aistielämyksiä ja olla koostumukseltaan sellaista, että se mahdollistaa ruoan käyttämisen myös pennun palkitsemiseen ja monipuoliseen virikkeistämiseen erilaisten ruokavirikkeiden avulla. Tämä ei aina ole helppo yhtälö.

Käytännössä vaihtoehtoina ovat teollisesti valmistetut kuivamuonat, valmiit raaka- tai tuoretäysravinnot, näiden yhdistelmä tai ruoan koostaminen pennulle itse tuoreista raaka-aineista koostaen.

Tuoreiden raaka-aineiden sisällyttäminen myös pääosin teollista kuivamuonaa syövän pennun ruokavalioon tukee pennun hyvinvointia ja terveyttä, kunhan käyttöön valitut raaka-aineet ovat pennulle sopivia (eivät esim. aiheuta suolisto- tai yliherkkyysoireita) ja niiden määrä on suhteessa niin pieni, että ne eivät vääristä pennun ravintoaineiden saantia.

Mikäli pentu syö laadukasta teollisesti valmistettua ruokaa, pärjää hyvin pitkälle seuraamalla pennun kasvua ja kuntoluokkaa (mieluummin hieman hoikahkossa kunnossa kuin yhtään ylipainoa) ja säätämällä ruoan määrää sen mukaan. On kuitenkin hyvä myös tarkistaa, että pennun päiväannos ei ainakaan merkittävästi poikkea valmistajan antamista annossuosituksista, sillä etenkin jos annos on suositeltua pienempi, voi ravintoaineiden saanti jäädä vajaaksi.

Valintaa pennun ruokavalion suhteen ei voi tehdä pelkästään omien mieltymysten mukaan vaan ensisijaisesti ruoka valitaan sen mukaan, mikä pennulle sopii ja millä se voi hyvin. Itse olin alun perin ajatellut ruokkivani Hipan ns. 50/50-ruokavaliolla mutta koska Hipalle ei teollinen ruoka useamman kokeilunkaan jälkeen sopinut, siirtyi Hippa syömään kokonaan itse valmistettua ruokaa (mikäli itse valmistettu on myös sinun valintasi, kannattaa ruokavalion koostamiseen ottaa avuksi ruokintaan perehtynyt ammattilainen).

Joskus uuteen kotiin muutosta johtuva stressi voi hetkellisesti vaikuttaa pennun vatsan toimintaan ja ruokahaluun ja alkuun pennulle olisikin hyvä tarjota samaa ruokaa, mitä se on tottunut syömään kasvattajan luona. Pidempään jatkunut huono ruokahalu sen sijaan ei ole normaalia ja sen syy tulisi selvittää. Syynä voi olla esimerkiksi se, että ruoka aiheuttaa pennulle ruoansulatusongelmia. Muita mahdollisia vatsavaivoista kertovia oireita ovat mm. löysä tai limainen uloste, oksentelu, ummetus, vatsan lorina, ei-syötävien materiaalien (kuten kangas, lumi, multa, heinä, pikkukivet) himoitseminen, ylenpalttinen nuoleminen tai veden juominen, röyhtäily ja nieleskely sekä yleinen rauhattomuus ja vaikeus käydä lepäämään.

Itse suosittelen, ruokintamallista riippumatta, antamaan pennulle laadukasta maitohappobakteerivalmistetta tukemaan sen hyvinvointia läpi pikkupentuajan isojen muutosten, madotusten, rokotusten sekä sosiaalistumiskauden ajan, vaikka pennulla ei mitään ruoansulatusongelmia olisi ilmennytkään.

Hipan pentuvinkit osa 9: Puppy blues

Koiran pentuaika on harvoin pelkkää iloa ja auvoa vaan se on usein myös melko raskasta aikaa. Erityisen raskasta se on silloin, jos pennulla on jotain käytös- tai terveyshaasteita tai jos pennun kanssa elämisen realiteetit tulevat uudelle koiranomistajalle kaikesta etukäteisopiskelusta huolimatta yllätyksenä. Käytökseltään hieman haastavampi pentu voi saada kokeneemmassakin koiranomistajassa aikaan isoja epäonnistumisen tunteita ja pennulla ilmenneet terveysongelmat voivat aiheuttaa huolta ja ahdistusta. Asiasta seuraava ahdistus voi pahimmillaan olla niin suurta, että pennun hankkiminen voi alkaa tuntumaan virheeltä.

Koirien yhteydessä puhutaankin puppy bluesista, viitaten ilmiön olevan samankaltainen kuin äideillä synnytyksen jälkeen esiintyvä baby blues. Suomalaisen tutkimuksen (linkki alla) mukaan puppy bluesia kokee melkein puolet koiranomistajista ja joka kymmenellä se on erityisen voimakasta. On tärkeää tiedostaa, että negatiivisetkin tunteet ovat normaaleja, eikä niitä tarvitse hävetä tai piilotella. Yleisimmin puppy blues kestää yhdestä viiteen kuukautta. Kyse on siis yleisestä ilmiöstä, joka menee ohi, kun yhteinen arki alkaa ajan kanssa sujumaan helpommin. Tarvittaessa kannattaa matalalla kynnyksellä olla yhteydessä meihin eläintenkouluttajiin, mikäli jokin pentuarjessa tai pennun käytöksessä mietityttää!

Itse koin aikanaan ensimmäisen pennun hankkimisen jälkeen turhaumaa ja ahdistusta. Olinhan koko siihenastisen elämäni toivonut koiraa ja kun se vihdoin omaan kotiin muuttamisen jälkeen oli mahdollista, olivat odotukseni korkealla ja tietenkin luulin osaavani kaiken, koska olin lukenut kaikki mahdolliset koirakirjat ja koulutusoppaat. En onneksi ollut tilanteessa yksin vaan pystyin jakamaan pentuarjen silloisen poikaystäväni kanssa. Ja alkoihan se sitten sujumaan ihan hyvin, lopulta niin hyvin, että koiraharrastus ja koirien kouluttaminen imaisi minut kokonaan mukaansa ja siitä tuli minulle elämäntapa ja lopulta ammattikin.

Hipan pentuaika taas on ollut kuormittavaa epämääräisten suolisto- ja kutinaoireiden sekä sen takia, että Hipalla on ollut haasteita yksinolon oppimisen kanssa. Olemme onneksi onnekkaita sen suhteen, että yrittäjänä olen voinut säätää työaikani ja -tapani siten, että olemme pystyneet etenemään harjoittelussa koiran ehdoilla. Tässäkin voi siis todeta, että koira ja koti olivat hyvä match, vaikka en ihan sitä helppoa ja huoletonta koiraa saanutkaan, minkä (typeryyksissäni) kuvittelin tällä kertaa saavani. Ei kuitenkaan ole väärin myöskään luovuttaa ja etsiä pennulle uusi koti (tai palauttaa koira kasvattajalle), mikäli käy niin, että huoli ja uupumus pennun kanssa eivät ammattiavusta huolimatta ala helpottamaan ja yhteinen arki sujumaan.

Lähde/lisätietoja: https://yle.fi/a/74-20080420

Hipan pentuvinkit osa 10: Miten ennaltaehkäistä käytösongelmia?

Alla muutama asia, mitkä kannattaa ottaa huomioon, mikäli haluat ennaltaehkäistä käytösongelmien myöhempää ilmenemistä:

Rodun ja kasvattajan valinta

Ota huomioon rotua valitessasi kunkin rodun alkuperäinen käyttötarkoitus ja valitse sellainen rotu, jonka aktiivisuustaso sopii omaan elämäntyyliisi ja jolle pystyt tarjoamaan lajin- ja rodunomaisia aktiviteetteja tai niitä muistuttavaa tekemistä. Mikäli sopivaa tekemistä ei ole, voi koira turhautua, masentua tai keksiä itselleen vaihtoehtoisia, usein meille ihmisille ei niinkään mieluisia, aktiviteetteja.

Käytösongelmien taustalta löytyy hyvin usein erilaisia terveysongelmia. Jos siis haluat ennaltaehkäistä niiden ilmenemistä, kannattaa valita sellainen rotu, jolla ilmenee keskimääräistä vähemmän perinnöllisiä sairauksia ja joka muistuttaa rakenteeltaan ns. peruskoiraa (kaikenlaisia liioiteltuja ulkonäköpiirteitä on hyvä välttää, etenkin jos ne ovat yhteydessä terveysongelmiin).

Sosiaalistumisen herkkyyskausi alkaa noin kolmiviikkoisena. Pentu kannattaa siis ostaa kasvattajalta, joka tarjoaa pennuille ikäkauteen sopeutetusti hyviä kokemuksia erilaisista asioista (mm. erilaiset ihmiset, toiset koirat, erilaiset äänet, alustat, uudet paikat, käsittelytoimenpiteet jne) jo ennen luovutusikää.

Sosiaalistamisen jatkaminen heti pennun kotiuduttua uuteen kotiin

Pelkästään kasvattajan tarjoamat kokemukset eivät tokikaan riitä, vaan sosiaalistamista tulee jatkaa pennun muutettua uuteen kotiin (aiheeseen liittyen suosittelen lukemaan Hipan pentuvinkkien osan 7: Sosiaalistaminen yksilöllisesti pennun persoonan mukaan). Paras sosiaalistamiskausi menee umpeen noin 12-16 viikon iässä. Tämän takia myös ensimmäisen pentukurssin otollisin aloitusaika on useimmiten viimeistään 12 viikon ikäisenä, jolloin pennun on helpompi tottua muita koiria ja vieraita ihmisiä sisältävään kurssiympäristöön.

Tilanteiden ennakointi, suunnittelu ja pennun kouluttaminen lempeästi, palkkioihin perustuen

Pennun pelotteluun tai kovakouraiseen käsittelyyn perustuva kouluttaminen aiheuttaa pennulle stressiä sekä turvattomuuden tunnetta, mikä on omiaan lisäämään todennäköisyyttä käytösongelmille.

Mitä enemmän ennakoit ja suunnittelet sekä mahdollistat pennulle tilanteita, missä se jo alun perinkin käyttäytyy haluamallasi tavalla, ei pentu ehdi oppimaan ei-toivottua käytöstä. Mieti siis jo etukäteen, miten haluat, että pentu esimerkiksi toimii tervehtiessään ihmisiä, nähdessään muita koiria, ohitustilanteissa, jäädessään yksin kotiin, kulkiessaan hihnassa jne.

Mikäli tiedät, miten haluaisit pennun käyttäytyvän mutta et ole varma, miten haluttu käytös saadaan esiin, voit aina kysyä neuvoja meiltä eläintenkouluttajilta, vaikka jo etukäteen ennen pennun kotiutumista.

Kun panostat ennakointiin ja kouluttamiseen erityisesti pennun ensimmäisen elinvuoden ajan, pääset jatkossa paljon helpommalla! Koiranpentu kannattaakin hankkia sellaiseen elämäntilanteeseen, kun on oikeasti aikaa pennun kanssa olemiseen ja asioiden harjoitteluun.

Hipan kanssa erilaisia tilanteita ennakoitiin mm. totuttamalla sitä turkin läpi käymiseen kamman kanssa jo ennen kuin turkki edes oli kasvanut pitkäksi, harjoittelemalla vaatteiden pukemista, vaikka oli vielä kesä sekä totuttamalla Hippaa ohi ajaviin autoihin ja polkupyöriin ensin kaupunkiolosuhteissa pidemmän matkan päästä ennen siirtymistä ulkoilemaan kotimme vieressä kulkevalle kapealle hiekkatielle.

Kuvassa Hippa noin 6 viikon ikäisenä ollessaan kasvattajan ja sisarustensa kanssa sosiaalistumisretkellä Balanssin tiloissa.

Hipan pentuvinkit osa 11: Koiran teini-ikä

Koirilla tapahtuu nuoruusiässä samanlaisia muutoksia kuin ihmisilläkin, hormonitoiminta muuttuu, aivojen toiminta muuttuu, lisääntymiskäyttäytyminen alkaa ja niin edelleen. Teini-iässä koira tuntee suuria tunteita mutta impulssikontrolli on vasta kehittymässä! Turvallisen kodin ja oman omistajan lisäksi ulkomaailma alkaa kiinnostaa enemmän mutta voi yhtä aikaa olla myös jännittävä (usein puhutaankin ns. mörköiästä, kun koira voi yhtäkkiä säikkyä aikaisemmin normaalina pitämiään asioita).

Muutokset koiran käyttäytymisessä (kuten lisääntynyt energia, impulsiivisuus ja itsenäisyys) voivat tulla kokemattomalle koiraperheelle yllätyksenä ja tuntua hankalilta. Tässä iässä koirat joutuvatkin etsimään uutta kotia keskimääräisesti paljon useammin kuin muussa iässä.

Vinkkejä teinikoiran kanssa selviytymiseen:

Kiinnitä teini-ikäisen koiran kanssa huomiota riittävään lepoon ja palauttaviin aktiviteetteihin. Nuoruusiässä oleva koira voi helposti tarvita unta 16-20 tuntia vuorokaudessa.
Käytä vain sellaisia koulutusmenetelmiä, mitkä tukevat koiran hyvinvointia ja itseluottamusta sekä sinun ja koirasi välistä, luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuvaa suhdetta. Mitä enemmän olet jo pentuvaiheessa panostanut perustaitoihin, sinun ja koirasi väliseen suhteeseen sekä ympäristö-oppiin, sitä paremmin selviätte myös teini-iästä.
Muista, nuoruusikä on ohimenevä, täysin normaali vaihe koiran elämässä!
Kun ympäristö kiinnostaa nyt koiraa aikaisempaa enemmän, tulee kouluttaessa kiinnittää erityistä huomiota koiran motivointiin: Jatka leikkimisen harjoittelua, testaile uusia herkkuja jne. Muista, koira on opportunisti, se ei tee asioita miellyttääkseen omistajaa! On täysin normaalia, että koira tuntuu unohtaneen jo aikaisemmin hyvin osaamiaan asioita. Tällöin kannattaa palata vahvistamaan perustaitoja helpoissa ympäristöissä.
Muista mörköikäisen koiran kanssa kunnioittaa koiran tunteita (sitä oikeasti pelottaa!) ja anna sen pitää jännittäviin asioihin enemmän etäisyyttä. Kehu ja palkitse kun koira lähestyy jännittävää kohdetta omaehtoisesti, älä houkuttele!

Teini-ikä on yleinen aika käytöshaasteiden ilmenemiselle, esim. ongelmat vieraiden ihmisten kohtaamisessa, toisten koirien ohittamisessa, erilaisten resurssien puolustaminen jne alkavat usein juuri nuoruusiässä. Apua käytöshaasteiden hoitamiseen kannattaa kysyä matalalla kynnyksellä heti kun niitä ilmenee etkä ole varma, miten koiran kanssa kannattaisi toimia.

Vaikka nuoruusikä itsessään on ohimenevä vaihe, voi sen aikaisilla kokemuksilla olla pysyviä vaikutuksia koiran persoonallisuuteen. Sekä koiran aivot, että suoliston mikrobiomi ovat nuoruusiässä vielä kehitysvaiheessa ja siksi erityisen alttiita erilaisille ympäristön stressitekijöille.

Linkkejä/lisälukemista:

Sofia Haapanen: Koiran opettaminen rankaisemalla on edelleen yleistä, vaikka se tutkitusti lisää ongelmia – myönteisen vahvistamisen harjoittelu palkitsee niin lemmikkiä kuin omistajaa https://yle.fi/aihe/a/20-10001935

Jyväskylän yliopiston tiedote: Koiran ja omistajan suhteen laatu heijastuu koiran tunnereaktioihin https://www.sttinfo.fi/tiedote/69957319/koiran-ja-omistajan-suhteen-laatu-heijastuu-koiran-tunnereaktioihin?publisherId=69817172

Lucy Asher, Gary C. W. England, Rebecca Sommerville, Naomi D. Harvey: Teenage dogs? Evidence for adolescent-phase conflict behaviour and an association between attachment to humans and pubertal timing in the domestic dog https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsbl.2020.0097?fbclid=IwAR077icqyAj50y1AZiBqwDUEZ04t3Ux7CE3GJ5Y_4HiQa5KgSnhN1j55_f4&

]]><![CDATA[February 06th, 2024]]>Tue, 06 Feb 2024 10:29:22 GMThttps://www.koirapalvelubalanssi.com/blogi/february-06th-2024Hoitotoimet hauskaksi: Mitä jos jotain on vain pakko tehdä?

Suurimman osan hoito- ja käsittelytoimenpiteistä pystyy tekemään omaehtoisuuden ja yhteistyön kautta: Koko koiraa ei ole pakko saada harjattua kerrallaan tai kynsiä leikattua kaikkia yhtä aikaa! Myös kehon- ja turkinhoidon ammattilaisista kasvava osa toimii koiralähtöisesti, koiraa vähitellen tilanteeseen totuttaen ja kuunnellen ja sinä voit valita, kenen hoidettavaksi koirasi annat.

Pennun tai nuoren koiran kanssa, jolle ei ole ehtinyt muodostua pelkoa tiettyä hoitotoimenpidettä kohtaan, mutta on vielä haastavaa pysyä paikallaan toimenpiteen ajan, on tiheään tapahtuva palkitseminen tai esimerkiksi nuolumatto usein toimiva ratkaisu sen rinnalla, kun hoitotoimenpiteissä tarvittavia taitoja vielä harjoitellaan.

Välillä kuitenkin tulee tilanteita, jolloin koira esimerkiksi on akuutisti loukkaantunut tai kipeä ja sitä on pakko saada käsiteltyä vasten sen omaa tahtoa. Kannattaa huomioida nämä asiat:

Käyttäydy itse rauhallisesti ja pidä tilanne koiralle mahdollisimman ennakoitavana ja erilaisena suhteessa mukaviin harjoittelutilanteisiin. Esimerkiksi niin, että omaehtoista korvien hoitoa harjoitellaan olohuoneen lattialla leukakohteen avulla ja akuuttiin hoitoon tarvittavat korvatipat laitetaan kylpyhuoneessa koiran ollessa ihmisen sylissä.
Voit aina palkita, joko toimenpiteen aikana tai sen jälkeen, mikäli koira vain on kiinnostunut palkkioista. (Pois lukien tilanteet, missä koiraa ollaan rauhoittamassa, jolloin ruokapalkkioiden käyttö on rajoitettua). Älä kuitenkaan yritä houkutella koiraa ikävään tilanteeseen palkkioiden avulla ja sitten yllätä sitä, tämä voi tehdä koiran epäluuloiseksi myös muissa tilanteissa.
Voit opettaa koiralle erikseen vihjesanan (esim. ”pakko”), mikä tarkoittaa, että tällä hetkellä ei ole mahdollista kieltäytyä tai pitää taukoa käsittelystä.
Eläinlääkärikäyntejä ei useinkaan ole mahdollista päästä harjoittelemaan tarpeeksi, eikä varsinaisella käynnillä ole niin paljoa aikaa käytettävissä, että pystyttäisiin antamaan koiralle valinnan mahdollisuuksia ja hyödyntämään omaehtoisuuden periaatetta. Kuitenkin mitä enemmän erilaisia käsittely- ja hoitotoimenpiteisiin liittyviä taitoja ja tilanteita on etukäteen harjoiteltu, sitä tutumpia, ja vähemmän stressiä aiheuttavia ne koiralle ovat! Huomioi muiden käsittelyharjoitusten lisäksi esimerkiksi kuonokoppaan ja kiinni pitämiseen ja nostamiseen totuttaminen.
Oman ihmisen läsnäolo luo koiralle turvaa. Ole siis koirasi tukena hoitotoimenpiteiden aikana silloinkin, kun koiraa käsittelee joku muu kuin sinä itse.
Muista palautuminen stressaavan tilanteen jälkeen. Tarjoa riittävästi lepoa ja mielekästä tekemistä.

]]><![CDATA[January 26th, 2024]]>Fri, 26 Jan 2024 13:55:00 GMThttps://www.koirapalvelubalanssi.com/blogi/january-26th-2024Koira jännittää kotiin tulevia vieraita, mikä avuksi?

Kotiin tulevat vieraat aiheuttavat usein koirissa voimakkaita tunteita. Koiraa voi jännittää, se voi olla innostunut tai molempia yhtä aikaa. Vieraiden suhteen epävarma koira voi esimerkiksi haukkua ja pyrkiä karkottamaan vieraat kauemmas tai pyrkiä heiltä piiloon mutta se voi myös vaikuttaa ylenpalttisen ystävälliseltä, mitä voi välillä olla vaikea tunnistaa jännityksestä johtuvaksi käytökseksi (lue lisää esim https://www.clickertraining.com/node/4226 ja https://www.welfare4animals.org/blog/the-4fs-of-fear-fear-responses).

On tärkeää, että koira pystyy tuntemaan omassa kodissaan olonsa turvalliseksi. Mikäli kotiin tulevat vieraat ihmiset pelottavat koiraa kovasti, joudutaankin usein vähintään väliaikaisesti joko rajoittamaan vieraiden tulemista koiran kotiin ja/tai opettamaan koiralle, että sen on turvallista olla erillään vieraista esimerkiksi koiraportin takana. Koiraporttia on järkevää hyödyntää myös silloin, mikäli kylään tulee vieraita, jotka saattavat käyttäytyä koiran seurassa arvaamattomasti tai joita tiedät koirasi erityisesti jännittävän, esim. pienet lapset.

Harjoitus 1: Portin taakse opettaminen

Valitse alueeksi rauhallinen, hieman syrjemmässä sijaitseva huone. Tarvittaessa portin voi peittää esim. viltillä ja laittaa radion päälle huoneessa, peittämään näkö- ja kuuloyhteyttä vieraisiin ja helpottamaan koiran rentoutumista. Koira tulee totuttaa olemaan itsekseen portin takana vähitellen ja vasta kun se pystyy olemaan siellä rennosti pidempiäkin aikoja, voidaan kotiin kutsua vieraita. Voit ensimmäisillä kerroilla mennä koiran kanssa yhdessä huoneeseen esimerkiksi ulkoilun jälkeen ja istua siellä rauhassa vaikkapa lukemassa kirjaa.

Kun koira menee mielellään huoneeseen ja on oppinut rentoutumaan siellä ihmisen kanssa, ohjataan se sinne ilman ihmistä ensin vain lyhyeksi ajaksi, vähitellen ja satunnaisesti aikaa pidentäen. Voit hyödyntää opettamisessa myös ruokavirikkeitä, antamalla koiralle huoneeseen jonkin pitkäkestoisen, turvallisen purtavan kuten ruoalla täytetyn Kongin. Muista ohjeistaa vieraat olemaan kurkkimatta portin yli koiran ollessa huoneessa!

Harjoitus 2: Vieraiden kohtaamisen harjoittelu bongauspelin (vastaehdollistaminen) avulla

Tärkeää: Ohjeista vieraat ihmiset olemaan kiinnittämättä koiraan mitään huomiota (ei tuijoteta kohti, ei lähestytä koiraa, ei kumarruta koiraan päin, ei kosketa koiraan, ei puhuta koiralle tai yritetä houkutella koiraa luokse). Vasta kun koira on täysin rento vieraan luokse hakeuduttuaan ja itse pyytää vieraalta huomiota, voi vieras rauhallisesti jutella koiralle ja kokeilla silittää esim. kaulan/kyljen alueelta. Tarvittaessa ohjataan koiraa esim. luoksetulo-vihjettä käyttämällä, tai hihnan avulla, väistämään kauemmas, mikäli sitä yhtäkkiä alkaakin jännittämään. (Miltä rento koira näyttää? Lukusuositus: Lili Chin: Koiran kielellä (2021)).

Mikäli koira jännittää vieraita ihmisiä myös muissa tilanteissa kuin niiden tullessa koiran kotiin, on harjoittelu järkevää aloittaa muualla kuin kotona ja siirtyä koiran kotiin vasta kun koira kokee vieraat turvallisiksi ns. neutraaleissa paikoissa. Myös kotiin tulevia vieraita kannattaa ainakin alkuun mennä koiran kanssa ulos vastaan ja tehdä ensimmäisen tutustuttamiset ulkona ennen yhdessä sisälle siirtymistä.

Käytä harjoittelussa jotain koirasi erityisesti arvokkaana pitämää herkkua, kuten itse tehtyjä lihanameja, kissan märkäruokaa, maksamakkaraa jne. Anna palkkio koiralle poispäin vieraasta. Voit joko liikkua palkitessasi koiran kanssa kauemmas vieraasta tai esim. heittää palkkiot kauemmas maahan. Pidä koira hihnassa erityisesti, jos koirallasi on tapana pyrkiä vierasta kohti silloin kun sitä vielä jännittää.

Merkkaa koirallesi etukäteen opettamallasi palkkiomerkillä (kuten ”jes”, ”hyvä” tai naksutin) se hetki, kun koirasi huomioi (bongaa) vieraan ilmestymisen näköpiirinsä ja palkitse koira. Voit aluksi palkita koiraa koko sen ajan, kun vieras on näkyvissä. Merkkaa lisäksi aina uudestaan palkkiomerkillä se hetki jos/kun koira uudestaan huomioi vieraan ja palkitse koira. Voit itse jutella vieraan kanssa ihan normaalisti ja ulkona ollessa voitte esimerkiksi käveleskellä, kunhan vieras liikkuu rauhallisesti eikä kulje suoraan koiraa kohti.

Säädä etäisyys vieraaseen ihmiseen sellaiseksi, että koira pysyy rentona. Koiran pysyessä rentona, voitte vähitellen edetä lähemmäs vierasta (palkkion suunta edelleen poispäin vieraasta). Kun olette päässeet vieraan lähelle ja koira on edelleen rento, voit löysätä hihnaa, lopettaa bongauspelin pelaamisen ja antaa koiralle mahdollisuuden mennä vieraan luo (voit sanoa vapautussanan, mikäli koirasi osaa sellaisen). Koiran mennessä vieraan luo kehu ja palkitse koira poispäin vieraasta, erityisesti ensimmäiset tutustumiset kannattaa pitää lyhyinä, ihan parin sekunnin nuuhkaisu riittää. Muista myös, että koira saa halutessaan olla menemättä vieraan luo ja tästä kannattaa yhtä lailla palkita, emmehän halua painostaa koiraa menemään vieraan luokse, jos ei se vielä ole siihen valmis!

Voi mennä useampi treenikerta, ennen kuin koirasi pystyy olemaan rento uuden vieraan läsnä ollessa. Bongauspelin lisäksi voit auttaa koiraa rentoutumaan esimerkiksi ohjaamalla sitä harjoittelun lomassa puuhailemaan ruokavirikkeiden pariin tai ulkona ollessa piilottelemalla sille maahan nameja etsittäväksi. Ole kärsivällinen ja muista edetä koiran tahtiin. Kun koira on tullut tutuiksi yhden ihmisen kanssa, mieti, kuka olisi seuraava harjoitteluun avustajaksi sopiva vieras.

Ennaltaehkäisy

Järjestä koiralle pennusta asti positiivisia ja neutraaleja kohtaamisia vieraiden ihmisten kanssa. Ensin kodin ulkopuolella ja sitten niin, että vieraat tulevat koiran kotiin. Pennunkin kanssa voi hyvin ensimmäisillä kerroilla mennä vierasta ulos vastaan niin ei joku vain yllättäen ilmesty ulko-ovesta sisään. Varaa pennulle mukavaa puuhaa esimerkiksi ruokavirikkeiden parissa vierailun ajaksi. Innokkaan riehakas pentu hyötyy huomion ohjaamisesta muualle kuin vieraisiin, hieman arempi ja hitaammin lämpiävä pentu taas siitä, että saa edetä tutustumisessa omaan tahtiinsa vieraiden huomion ollessa kiinnittyneenä poispäin koirasta.

Ps. Mikäli koirasi reagoi vieraisiin erityisen voimakkaasti, et ole varma, miten koiran kanssa olisi järkevää näissä tilanteissa toimia tai sinusta tuntuu, että et voi taata kaikkien (henkistä ja fyysistä) turvallisuutta, ole yhteydessä ammattitaitoiseen eläintenkouluttajaan yksilöllisten ohjeiden saamiseksi. Minulle voit varata käytösneuvonta-ajan myös etänä!

]]><![CDATA[August 11th, 2019]]>Sun, 11 Aug 2019 19:57:57 GMThttps://www.koirapalvelubalanssi.com/blogi/august-11th-2019Perustaidot: Rauhoittuminen

Rauhoittuminen on taito, joka joillekin koirille pitää erikseen opettaa. Vihjeestä rauhoittumisen opettaminen on kuitenkin hyödyllistä kaikille koirille. Rauhoittumisen opettamisella saadaan vahvistettua koiran itsehillintää ja rauhallista mielentilaa. Sitä voidaan myös käyttää ns. taukokäytöksenä tilanteissa, joissa halutaan koiran olevan rauhallinen, kuten lenkille lähtö, vieraiden saapuminen tai oman vuoron odottaminen harjoituksissa. Se on hyödyllinen myös monissa eri ongelmatilanteissa, kun halutaan muokata koiran reagointia eri ärsykkeisiin tai opettaa tilalle uusi käyttäytymismalli.

Tee näin:

Harjoittele käytöstä aluksi häiriöttömässä paikassa ja sellaisissa tilanteissa, kun koira on jo valmiiksi rauhallisessa mielentilassa, esimerkiksi kotona lenkin jälkeen. Käytä taskusta otettavaa ruokapalkkaa ja palkitse aluksi koira hyvin rauhallisesti, erillistä kehusanaa ei välttämättä kannata alkuun käyttää, mikäli se innostaa koiraa turhaan. Aloita ohjaamalla koira esimerkiksi käsiavun ja makupalan avulla maahan makaamaan, voit itse istua tai seistä koiran vieressä. Palkitse aluksi tiheään ja ensimmäinen kriteeri palkitsemiselle voi olla se, että koira pysyy maassa paikallaan. Anna rauhallisesti makupala koiralle maahan sen etujalkojen väliin.

Palkitse maassa paikallaan pysymisen lisäksi kaikki rauhoittumiseen johtavat eleet tai käytökset, kuten hännän liikkeen rauhoittuminen, syvään hengittäminen, katseen kääntäminen kohti lattiaa tai pään laskeminen alaspäin, kääntyminen kohti kylkiasentoa jne. Tavoitteena voi esimerkiksi olla, että koira tarjoaa myöhemmin rauhoittumistilanteessa leukansa maahan laittamista ja sen maassa paikallaan pitämistä.

Vapauta koira välillä sanomalla ”vapaa” ja laittamalla vähän isompi kasa ruokaa kerrallaan maahan sille syötäväksi. Kun koira on syönyt namit ja noussut ylös, jatka harjoitusta ohjaamalla koira uudestaan maahan ja myöhemmin odottamalla, että se tarjoaa käytöstä itse ja jatka harjoitusta kuten aikaisemmin. Harjoittele usein, mutta aluksi lyhyitä hetkiä kerrallaan aina välillä koira vapauttaen. Mikäli se nousee paikaltaan ilman vapautusta, lopeta palkitseminen ja odota, että se menee itse uudestaan maahan, jonka jälkeen jatka palkitsemista edelliseen tapaan.

Kun koira tarjoaa itse käytöstä vapautuksen jälkeen namit syötyään uudestaan ilman apuja, voit liittää mukaan vihjesanan sanomalla sen aluksi samaan aikaan, kun koira on tarjoamassa käytöstä, vihjesana voi olla esimerkiksi ”käy”. Pidennä satunnaisesti palkitsemisväliä niin, että koira joutuu välillä odottamaan vähän kauemmin ennen palkkiota. Mikäli koira rauhoittuu ohjaajan vierelle, kun sitä silitellään rauhallisesti, voit päättää harjoitukset siihen, että jäät koiran kanssa yhdessä rauhoittumaan lattialle ja silittelet sitä, kunnes se lähes nukahtaa.

Kun koira osaa vihjesanan ja pysyy luontevasti jo hieman pidemmän ajan halutussa asennossa ja mielentilassa paikallaan häiriöttömässä paikassa, voit pikkuhiljaa siirtyä harjoittelemaan käytöstä myös uusiin paikkoihin ja vaikeampiin tilanteisiin. Laske aluksi uudessa paikassa tai tilanteessa kriteeriä niin, että pelkkä paikallaan pysyminen riittää palkkion saamiseen ja palkitse koiraa tiheään, pikkuhiljaa kriteeriä tilanteen mukaan nostaen. Aluksi häiriönä voi olla vaikkapa vain se, että sinä itse otat muutamia askelia harjoituksen aikana. On lisäksi hyödyllistä, että koira osaa odottaa rauhassa myös ohjaajan ollessa hieman kauempana, joten muista harjoitella myös etäisyyttä ohjaajaan, tietenkin sitä pikkuhiljaa kasvattaen.

Rauhoittumiseen voi käyttää myös koiran omaa petiä tai erillistä, mukana kuljetettavaa alustaa, jonka voi myöhemmin ottaa koiralle mukaan esimerkiksi treeneihin oman vuoron odottelua varten. Alustan kanssa koulutus aloitetaan opettamalla koira ensin menemään alustan päälle seuraavasti: Aseta alusta koiran näkyville ja kehu ja palkitse koira ensin vain siitä, että se huomioi alustan. Nosta kriteeriä pikkuhiljaa niin, että koiran täytyy liikkua alustaa kohti ja esimerkiksi koskettaa alustaa kuonolla tai tassulla. Aloittamista helpottaa kun taittelet alustan ensin selän taa piiloon ja tuot sen sieltä kädessäsi koiran eteen, jolloin se yleensä automaattisesti huomioi eteensä ilmestyneen asian.

Siirrä pikkuhiljaa alusta alas maahan ja siirry merkitsemään kehulla ja palkitsemaan kaikki alustaa kohti tuleva liike ohjaten koira sitä palkitessasi palkkion avulla alustan päälle makaamaan. Kun se on alustalla, voit palkita sen useampaan kertaan peräkkäin niin, että saat sen pysymään alustan päällä. Vapauta koira välillä heittämällä nami vähän kauemmas ja odota sen jälkeen, että se taas liikkuu kohti alustaa ja myöhemmin, että se menee alustan päälle oma-aloitteisesti makaamaan ennen palkitsemista. Vaihtele alustan sijaintia itseesi ja koiraan nähden. Harjoittele lisäksi alustalle menoa eri ympäristöissä helpottaen tehtävää aina ensin uuteen ympäristöön siirtymisen jälkeen.

Kun häiriöharjoittelu on otettu mukaan, on tärkeää oikean mielentilan säilyttämiseksi harjoitella käytöstä edelleen säännöllisesti myös rauhallisessa ympäristössä. Kun koiran mielentila pysyy rentona myös häiriön ollessa läsnä, voit vähentää ja pikkuhiljaa satunnaistaa palkitsemista.

Esimerkkejä asteittain vaikeutuvista häiriöstä:

-ohjaajan liike
-uusi paikka
-lelujen heittely ensin kauempana ja sitten ihan koiran vieressä
-toisten koirien hajut
-erilaiset äänet esimerkiksi puhelimesta toistettuna
-toiset koirat kauempaa
-juoksevat ihmiset, ajoneuvot, leikkivät lapset
-saman perheen koira harjoittelee jotain muuta samaan aikaan
-ovikellon ääni, vieraiden tuleminen
-kissat, riistaeläinten hajut

Kun rauhoittuminen opetetaan motivoinnin ja tarjoamisen kautta, häiriöitä pikkuhiljaa kasvattaen, oppii koira itse hillitsemään itsensä sen sijaan että se vain käskytettäisiin esimerkiksi pysymään paikallaan häiriössä. Kun koiraa palkitaan paljon rauhallisesta käytöksestä, se lisääntyy ja koira tuntee rauhallisen käytöksen jo itsessään palkitsevaksi. Tuttu, paljon vahvistettu käytös toimii koiralle myös turvallisena käytöksenä, mitä tarjota ja millä rauhoittaa itsensä jännittävissä tilanteissa.

Riippuukin yksilöstä, kuinka paljon rauhoittumista ja muita rauhallisuutta ja itsehillintää kehittäviä harjoituksia se tarvitsee säännölliseen treeniohjelmaansa kiihdyttävien ja stressiä lisäävien harjoitusten tai tilanteiden tasapainottamiseen. Muista siis Balanssi! :)

Copyright: Anni Saarela /Koirapalvelu Balanssi

Mikäli haluat lainata tai julkaista tekstin pyydäthän siihen luvan laittamalla viestiä osoitteeseen koirapalvelubalanssi(at)gmail.com

Esimerkkivideo: Alustalle rauhoittuminen häiriössä. Alustan asettaminen maahan toimii vihjeenä käytökselle. Häiriönä harjoituksessa on ovesta sisään astuva ihminen. Koiraa palkitaan kun se pysyy paikallaan ja tarjoaa leukaa alas häiriöstä huolimatta.

]]><![CDATA[March 23rd, 2019]]>Sat, 23 Mar 2019 20:42:02 GMThttps://www.koirapalvelubalanssi.com/blogi/march-23rd-2019Omaehtoiset käsittelytoimenpiteet

Aikaisemmassa blogitekstissäni (https://www.koirapalvelubalanssi.com/blogi/june-17th-2018) olen kertonut yhden tavan opettaa koira menemään vihjeestä kylkiasentoon esimerkiksi hierontaa tai muuta kehonhuoltoa varten. Nyt kerron miten kohdetyöskentelyä voi hyödyntää kun opetetaan koiralle omaehtoisia käsittelytoimenpiteitä.

Omaehtoisuus käsittelytoimenpiteissä perustuu siihen, että koiralle opetetaan yksi tai useampi kohde, joita koskettamalla (tai vaihtoehtoisesti katsomalla) koira antaa luvan käsittelyn aloittamiseen ja jatkamiseen. Opetustapa on erityisen hyödyllinen silloin jos koira syystä tai toisesta on epäileväinen käsittelytoimenpiteiden suhteen mutta se sopii kaikille koirille ja on erinomainen tapa lisätä koiran hyvinvointia sekä molemminpuolista kommunikaatiota ja luottamusta koiran sekä sitä käsittelevien ihmisten välillä.

Yleensä koirat myös nauttivat kohdetyöskentelystä ja lisäksi pitkäkestoisuuden opettaminen kohteiden koskemiseen on omiaan rauhoittamaan koiran käytöstä ja parantamaan sen keskittymiskykyä ja impulssikontrollia. Hyvänä esimerkkinä oheisella videolla esiintyvä sk collie Pontus, joka on aina reagoinut ihmisen kosketukseen innostumalla siitä valtavasti mutta joka tätä nykyä osaa hienosti hillitä itsensä ja pysyä paikallaan sitä koskettaessa!

Koiralle siis opetetaan ensin jokin kohde ja kun koira osaa koskettaa kohdetta yhtäjaksoisesti pidemmän aikaa voidaan harjoitukseen lisätä mukaan koiran käsittely. Kun koira koskettaa kohdetta, lisätään mukaan koiran käsittely sekä naksautetaan tai annetaan jokin muu ehdollinen vahviste samanaikaisesti ja palkitaan koira. Jos koira missä tahansa vaiheessa käsittelyä irrottautuu kohteesta (antaa lopetusmerkin) tai muuttuu jännittyneeksi, kaikki käsittely lopetetaan, kunnes koira ilmoittaa olevansa jälleen valmis jatkamaan harjoitusta koskemalla kohdetta uudestaan. Oleellista on, että koira ymmärtää itse, että saa palkkioon johtavan käsittelyn alkamaan antamalla aloitusmerkin. Käsittely täytyy siis aloittaa niin helpolta tasolta, että koira todella haluaa saada sen alkamaan! Esimerkiksi jos koira arastelee takapäähän koskemista, aloitetaan käsittely koskettamalla sitä takapään sijaan sellaiseen kohtaan kehoa, minkä koskettaminen on koiran mielestä ok.

Kolme erilaista kohdetta ja esimerkkejä, mihin käsittelytoimenpiteisiin ne sopivat:

Leukakosketus kohteeseen (ohjaajan käsi, korokkeella oleva tyyny tmv.), sopii hyvin esimerkiksi hampaiden, silmien ja korvien hoitamiseen sekä vieraan ihmisen tutkittavana olemiseen esimerkiksi eläinlääkärillä, koiranäyttelyissä tai kokeissa.

Kyljellään makaaminen sopii käytettäväksi esimerkiksi hierontaan tai muuhun koiran kehohuoltoon, kynsien leikkaamiseen ja harjaamiseen. Kohteena tässä toimii se että koiran pää pysyy maassa paikallaan.

Etutassujen pitäminen korokkeella (tai esim. silikonisen patalapun päällä jos koira on pienikokoinen) sopii erityisen hyvin koiran pesemiseen.

Menee aikansa ennenkuin harjoitukset ovat edenneet siihen pisteeseen että kohteita voidaan käyttää apuna oikeissa käsittelytoimenpiteissä myös harjoitusten ulkopuolella. Lisäksi voi aina sattua tilanteita että koiraa joudutaan käsittelemään vasten sen tahtoa esimerkiksi loukkaantumisen takia. Kun kuitenkin suurin osa käsittely- ja hoitotoimenpiteistä tehdään koiran ehdoilla, pysytään koiran hyvinvoinnin kannalta plussan puolella ja kohteiden opettaminen käsittelytoimenpiteiden yhteyteen on hyvä tapa pysyä kartalla siitä, minkälaisena koira ne kokee.

Alla olevalla esimerkkivideolla ovat harjoitukset siinä vaiheessa, että voitaisiin jo lisätä mukaan esimerkiksi kynsisakset tai hammasharja tai vaihtoehtoisesti lisätä harjoitukseen mukaan vieras käsittelijä.

Pitkäkestoisen kohteen koskettamisen sijaan toinen vaihtoehto on opettaa koiralle ainoastaan aloitusmerkki, esimerkiksi nopea kuonokosketus kynsisaksiin ja tauottaa toimenpidettä tarpeeksi usein antamalla näin koiralle mahdollisuus antaa aloitusmerkki uudestaan. Lisäksi on tärkeää, että koiraa ei pidetä väkisin paikoillaan toimenpiteen ajan vaan sillä on aina mahdollisuus poistua paikalta niin halutessaan!

Copyright: Anni Saarela /Koirapalvelu Balanssi

]]><![CDATA[January 28th, 2019]]>Mon, 28 Jan 2019 20:03:40 GMThttps://www.koirapalvelubalanssi.com/blogi/january-28th-2019
Perustaidot: Kontakti

Katsekontakti ohjaajaan on yksi koiran tärkeimmistä perustaidoista niin arkielämän kuin eri harrastuslajienkin kannalta. Kontakti toimii myös pohjana monille muille tärkeille arkielämän taidoille kuten vetämättä hihnassa kulkemiselle, toisten koirien tai muiden kiinnostavien asioiden ohittamiselle tai niistä luopumiselle sekä lähellä pysymiselle ja luoksetulolle, joten sen opettamiseen ja taidon ylläpitoon kaiken ikäisten koirien kanssa kannattaa tosissaan panostaa.

Koira oppii parhaiten kun sen annetaan houkuttelun tai ohjaamisen sijaan oivaltaa itse millä käytöksellä palkkion saa. Suosittelenkin ensimmäiseksi opettamaan koiralle naksuttimen tai jonkin muun ehdollisen vahvisteen, jolla koiran oikea käytös voidaan merkata.

Koulutusohjeet:

Aloita koulutus ehdollistamalla koira naksuttimen ääneen. Opeta naksuttimen merkitys ensin kotona sisällä toistamalla kaavaa naks->palkkio esimerkiksi noin 10 kertaa peräkkäin per koulutuskerta useampana päivänä niin kauan, että huomaat koiran odottavan palkkion tuloa naksuttimen äänen kuultuaan. Käytä palkkioina taskusta otettavia makupaloja ja muista palkitessa järjestys naks->käsi liikkuu taskua kohti->palkkio, että koira ehdollistuu nimenomaan naksuttimen ääneen eikä jää seuraamaan, milloin ohjaajan käsi liikkuu.

Kun koira on oppinut naksuttimen äänen merkityksen, odota että se ottaa kontaktin (katsoo sinua), naksauta ja palkitse. Harjoittelussa kannattaa käyttää palkkiona makupaloja, jotta koiraa pystytään palkitsemaan tarpeeksi tiheään tahtiin ja jotta koiran mielentila pysyy oppimisen kannalta sopivan rauhallisena. Tee kontaktiharjoituksia aluksi esimerkiksi kotona eri huoneissa ja pihalla niin että vieraita koiria tai muita muita isoja häiriöitä ei ole näkyvissä. Palkitse lisäksi ulkona ollessa kaikki kerrat kun koira oma-aloitteisesti katsoo sinua ottamalla taskusta makupala ja antamalla se koiralle. Jos naksutin on unohtunut kotiin, voit sen sijaan merkata oikean käytöksen kehumalla koiraa esim. käyttämällä ”hyvä” -sanaa tai muuta sille entuudestaan tuttua kehua, jonka merkityksen se ymmärtää.

Huomioi, että riittää että koira katsoo sinua kohti (jonnekin hartioiden tai pään alueelle), kontaktia nimenomaan silmiin ei yleensä ole järkevää ottaa kriteeriksi. Varsinkin jos harjoitellaan ajatuksena opettaa koiralle oma-aloitteisen kontaktin kautta seuraaminen koeliikkeenä, hakeutuu koira silloin helposti liian eteen ohjaajan myöhemmin nostaessa katseensa pois koirasta.

Kun koira tarjoaa sujuvasti kontaktia uudestaan aina edellisen makupalan syötyään paikalla ollessa, lähde liikkeelle ensin peruuttaen ja kun kontakti on peruuttaessa sujuva käänny kävelemään oikein päin. Muista edelleen järjestys ääni->käsi lähtee hakemaan palkkiota taskusta->palkkio.

Kun koira tarjoaa kontaktia sujuvasti tutussa paikassa ja sillon kun näkyvissä ei ole esimerkiksi vieraita koiria tai muita isoja häiriöitä, siirry harjoittelemaan ensin rauhallisiin vieraisiin paikkoihin ja sitten pikkuhiljaa sellaisiin paikkoihin, joissa on häiriöitä. Kun siirryt uuteen paikkaan, aloita harjoittelu ensin pysymällä koiran kanssa paikoillaan ja lähde liikkeelle vasta kun kontakti sujuu paikalla ollessa.

Muista palkkion laatu! Varsinkin kun siirrytään kotoa harjoittelemaan paikkoihin, joissa on läsnä koiraa kiinnostavia tai kiihdyttäviä asioita, on sinulta saatava palkkio oltava koiran mielestä tavoittelemisen arvoinen.

Kun koira on hyvin kuulolla ja tarjoaa kontaktia sujuvasti paikasta riippumatta, voit siirtyä palkitsemaan kontaktista vain silloin kun ympäristössä on jotain koiraa kiinnostavaa ja haluat että se kiinnittää huomionsa mielummin sinuun. Koirasta riippuen on kuitenkin hyvä käytöksen ylläpitämiseksi aina silloin tällöin vahvistaa oma-aloitteista kontaktia myös ilman häiriöitä.

Eri häiriöistä (toiset koirat, ihmiset, ajoneuvot jne) voidaan järjestelmällisellä ja oikein (mielellään ammattikouluttajan ohjauksessa) toteutetulla palkkioiden käyttöön ja ympäristön muokkaamiseen perustuvalla koulutuksella tehdä koiralle automaattisia, positiivisia vihjeitä ottaa kontakti ohjaajaan myös silloin kun koira on jo alkanut reagoida niihin voimakkaasti. Koulutus etenee tässäkin tapauksessa sitä nopeampaa, mitä vahvempi käytös koiralla oma-aloitteinen kontakti on jo entuudestaan, joten yllä olevien ohjeiden mukaan harjoittelu kannattaa!

Lisävinkki: Käytä hyödyksi kontaktin vahvistamiseen myös sellaiset tilanteet kun esimerkiksi olet antamassa koiralle ruokaa tai kuljette ovista yhdessä. Odota että koira oma-aloitteisesti istuu (voit ensin muutamilla kerroilla antaa vihjeeksi käskysanan) ja tarjoaa kontaktia ja anna sille sen jälkeen lupa mennä ovesta tai aloittaa syöminen esimerkiksi sanomalla "vapaa" tai "ole hyvä". Mikäli se yrittää varastaa, ota kuppi pois tai laita ovi kiinni kunnes koira jälleen istuu ja tarjoaa kontaktia.

Copyright: Anni Saarela /Koirapalvelu Balanssi

Mikäli haluat lainata tai julkaista tekstin pyydäthän siihen luvan laittamalla viestiä osoitteeseen koirapalvelubalanssi(at)gmail.com

]]><![CDATA[June 18th, 2018]]>Mon, 18 Jun 2018 21:03:00 GMThttps://www.koirapalvelubalanssi.com/blogi/june-18th-2018Koirien terveysongelmat ja ruokinta

Erilaisista elimistön toiminnallisista häiriöistä tai sairauksista kärsiville koirille kuulee usein suositeltavan joko teollisia erityisruokavalioita tai vaihtoehtoisesti raakaruokintaa.

Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole oireilevan tai sairaan koiran ruokintaan paras mahdollinen vaihtoehto. Teolliset ruuat sisältävät usein erilaisia lisäaineita, jotka entisestään kuormittavat koiran elimistöä. Myös raaka-aineiden laatu on usein kysymysmerkki ja ne ovat joka tapauksessa teollisesti käsitellyssä muodossa. Raakaruokavalio sen sijaan sisältää yleensä runsaasti rasvaa sekä mahdollisesti luuta tai muuta sidekudosta ja raakoja kasviperäisiä aineksia, jotka kuormittavat oireilevan koiran ruoansulatusta ja saattavat aiheuttaa ongelmia.

Kun koiralla on terveysongelmia on tarkkaan valikoiduista, tuoreista raaka-aineista koostettu ruokavalio yleensä paras vaihtoehto. Silloin voidaan raaka-aineet sekä niiden suhteet ja valmistustapa räätälöidä juuri kyseisen koiran tilanteeseen ja terveydentilaan parhaiten sopiviksi ja pystytään esimerkiksi tarvittaessa tarkkaan rajaamaan, mitä ruoka sisältää.

Sen lisäksi, että erityisruokavalioissa ravinnon raaka-aineet ja niiden keskinäiset suhteet valitaan kyseessä olevan tilanteen mukaan, on myös ravintolisien käytöllä iso merkitys. Esimerkiksi ruoka-aineallergioiden yhteydessä on hoidon onnistumisen kannalta tärkeää tiedostaa, että mikäli koira on oireillut pitkän aikaa vatsa- tai iho-oirein, ei yleensä riitä että mahdollinen sopimaton ainesosa poistetaan ruokavaliosta, vaan täytyy myös korjata syntyneet puutokset tai vauriot elimistössä.

Ottamalla yhteyttä ja varaamalla ajan koiran ravitsemusneuvontaan saat sekä suulliset että kirjalliset ohjeet koirasi ruokintaan ja tarvittavien ravintolisien käyttöön. Ohjaan myös tarvittaessa asiakkaan eteenpäin eläinlääkärille tai muille koira-alan ammattilaisille.

Kuvassa esimerkki siitä, miltä itse tuoreista raaka-aineista valmistettu annos voi näyttää.

]]><![CDATA[June 17th, 2018]]>Sun, 17 Jun 2018 22:56:49 GMThttps://www.koirapalvelubalanssi.com/blogi/june-17th-2018Kyljelleen menemisen opettaminen koiralle

On hyödyllistä, mikäli koira osaa esimerkiksi hierontaan tullessaan mennä kyljelleen makaamaan pyydettäessä. Koiraa voidaan toki hieroa muissakin asennoissa mutta parhaiten hieronnalla ja venytyksillä saadaan vaikutettua lihaksiin silloin kun ne ovat rentoina eli kun koira makaa kyljellään, jolloin sen ei tarvitse tehdä lihastyötä asentonsa ylläpitämiseen. Kun kyljelleen meneminen on erikseen opetettu koiralle positiivisesti vahvistamalla tekee koira sen mielellään ja esimerkiksi vilkkaalle koiralle on näin hierontatilanteessa helpompi kertoa kuinka sen toivotaan käyttäytyvän.

Kyljelleen menon voit opettaa seuraavalla tavalla:

Opeta tai ohjaa koira ensin menemään maahan ja lähde sen jälkeen vahvistamaan aluksi pienintäkin kyljelleen kääntymiseen johtavaa liikettä, esimerkiksi sitä että koira kääntää lantiotaan vinosti maata kohti tai laskee päätään alaspäin. Naksutin on tässä oiva apuväline ja palkkiona kannattaa käyttää makupaloja. Nosta pikkuhiljaa kriteeriä niin että koira joutuu menemään koko ajan enemmän ja enemmän kohti kylkiasentoa ennen palkitsemista. Voit nopeuttaa koiran oppimista kun ohjaat sitä palkitessasi makupalan avulla lähemmäs haluttua asentoa. Toimi rauhallisesti. Kun koira osaa mennä kyljelleen ala palkitsemaan sitä kyljellään olemisesta, vapauta välillä koira ja anna sen ottaa asento uudestaan. Tässä vaiheessa voit liittää käytökseen vihjesanan sanomalla sen yhtä aikaa koiran mennessä kyljelleen sekä opettaa koiran kääntymään samalla tavalla myös toiselle kyljelleen. Opeta vasemmalle ja oikealle kyljelle kääntymiseen omat vihjesanansa. Kun olet ensin opettanut koiran kääntymään esimerkiksi oikealle kyljelleen, voit aluksi vasenta opettaessasi joutua muutaman toiston ajan palkitsemaan koiraa pelkästään maassa paikallaan olemisesta. Sen jälkeen voit lähteä etenemään vasemmalle kyljelle kääntymisen opettamisessa samaan tapaan kuin aikaisemmin oikealle kääntymisen kanssa. Päätä harjoittelu rentouttamalla koira kylkiasentoon sitä rauhallisesti, pitkin vedoin pitkin selkää silitellen. Hyvä keino on myös jättää ohjaava käsi koiralle pysyvästi vihjeeksi siitä, kummalle kyljelle sen kulloinkin halutaan kääntyvän. Tällöin ei eri puolille tarvitse erikseen opettaa eri vihjesanaa.

Videolla mallia näyttää sk collie Piina.

]]>