Hipan pentuvinkit -koosteBalanssin kotijoukkoihin tuli viime kesänä täydennystä, kun cockerspanieli Hippa muutti meille asumaan. Siitä kun minulle oli edellisen kerran tullut koiranpentu oli kulunut jo kymmenen vuotta ja tiesin, että on monia asioita, mitä haluan nyt tehdä eri tavalla. Tarkoituksenani oli ensin kirjoittaa someen pentuvinkkejä ensimmäisen kesän ajalta mutta lopulta pentuvinkkien sarja venyi koko vuoden mittaiseksi. Alla yhteen koostettuna kaikki Hipan pentuvinkit. Vinkit koostuvat itselleni vuoden mittaan ajankohtaisiksi tulleista pentuarkeen, pennun hyvinvointiin ja kouluttamiseen liittyvistä aiheista, joista halusin lyhyesti jakaa tietoa myös muille pennun juuri hankkineille tai koiran hankkimista suunnitteleville. Hipan pentuvinkit osa 1: Ääniin siedättäminen Youtuben avulla Erilaisiin ääniin totuttelu on osa pennun sosiaalistamista ja tässä kätevä apu on Youtubesta löytyvät videot. Siedättämisessä tärkeää on aloittaa äänien soittaminen ensin hyvin pienellä äänenvoimakkuudella ja nostaa äänen voimakkuutta vähitellen, koiran tottuessa ääneen. Tavoitteena on, että koira kuulee äänen, mutta ei reagoi siihen! Voit soittaa ääniä pennulle lyhyitä hetkiä kerrallaan esimerkiksi sen puuhaillessa rauhassa ruokavirikkeiden tai purtavien parissa tai sen käytyä lepäämään. Kun lepäävä pentu korkeintaan vähän raottaa silmiään ääniä kuullessaan mutta ei nouse ylös, tiedät, että äänen voimakkuus on riittävän hiljainen. On myös hyvä, että pentu on ensin tottunut kuulemaan neutraaleja ääniä, esim. musiikkia kaiuttimesta ennen ääniharjoittelun aloittamista. Kun kuuntelet videot ensin itse kuulokkeiden kautta ennen äänien soittamista koiralle, tiedät, minkälaisia ääniä löytämälläsi videolla kuuluu. Tässä listattuna muutamia videoita, joita Hippa on jo ehtinyt kuuntelemaan: Sade ja ukkonen: https://www.youtube.com/watch?v=s9hJ6fsYLsA Rakennustyömaa: https://www.youtube.com/watch?v=UDmvQVB8mZY Hälytysajoneuvo: https://www.youtube.com/watch?v=iIlgxyp9bHo Ilotulitteita: https://www.youtube.com/watch?v=JhsW0WxVnZU Itkevä vauva: https://www.youtube.com/watch?v=8ZdPsTFOyaE Eläinten ääniä: https://www.youtube.com/watch?v=YCvzPBUPZ9w  Hipan pentuvinkit osa 2: Puntarilla käynnin harjoittelu Voit opettaa pennulle puntarille menemisen houkuttelua ja palkkion suuntaa hyödyntäen. Palkitse pentua ensin puntarin suunnasta niin, että annat makupalan pennulle puntarin päältä, ihan puntarin reunan kohdalta. Kun pentu hakee makupalan mielellään puntarin reunan kohdalta, siirrä makupalaa vähitellen keskemmälle puntaria niin, että pennun etujalat astuvat puntarin päälle sen hakiessa makupalan. Voit asettaa makupalan puntarin päälle tai antaa sen pennulle kädestä. Palkitse pentua välillä myös poispäin puntarista niin, että se saa itse valita, haluaako jälleen lähestyä puntaria vai onko kenties jo tauon paikka. Kun pentu asettaa mielellään etutassunsa puntarin päälle, vie makupalat vähitellen edelleen pidemmälle puntarin päälle niin, että lopulta takatassutkin astuvat puntarille. Kun pentu astelee mielellään kaikilla neljällä tassullaan puntarille, voit ohjata sen istuma-asentoon tai palkita monta kertaa peräkkäin niin, että saat sen pysymään paikallaan puntarilla punnitsemisen ajan. Mikäli pentu jo osaa palkkiomerkin, voit merkitä palkkiomerkillä ne hetket, kun tassut jokaisella toistolla ensimmäisen kerran osuvat puntariin. Muista ojentaa pennulle makupala jokaisen palkkiomerkin jälkeen. Tsemppiä harjoitteluun! Ps. Puntarilla käyntiä pääset harjoittelemaan pentusi kanssa Onnellinen pentu -kurssilla ja halutessasi voit myös varata Balanssille tutustumiskäynnin puntarilla käymisen harjoittelua varten. Hipan pentuvinkit osa 3: Hyödynnä mahdollisuus tutustumiskäynteihin Ensikokemus uusista asioista ja tilanteista on merkityksellinen ja voi määrittää hyvin pitkälle koiran suhtautumista vastaaviin tilanteisiin myöhemmin elämässä. Pennun kanssa kannattaakin hyödyntää tutustumiskäynnit esimerkiksi eläinlääkäriasemille, trimmaajille sekä koiran kehonhuollon ammattilaisille. Hippa kävi Seinäjoen Eläinsairaalan pentuneuvolassa ja sai oikein mukavan kokemuksen eläinlääkärillä käynnistä sekä vieraan ihmisen tutkittavana olemisesta, isot kiitokset ja niin mahtavaa, että tällainen palvelu on saatavilla!  Hipan pentuvinkit osa 4: Hoito- ja käsittelytoimenpiteiden harjoittelu Kuten kaikkeen muuhunkin, myös erilaisiin hoitotoimenpiteisiin ja niihin liittyviin asioihin (kuten varusteiden pukemiseen) on pennun helpoin tottua parhaimman sosiaalistumiskauden vielä ollessa käynnissä (kausi päättyy pennusta riippuen noin 3-4 kk ikäisenä). Niinpä ei ole ollenkaan hullu ajatus harjoitella kesäpennun kanssa vaatteiden pukemista, kuten Hippa videolla. Samoin hampaiden harjausta kannattaa harjoitella jo ennenkuin maitohampaat edes ovat vaihtuneet ja trimmattavilla roduilla turkinhoitoon totutellaan jo ennenkuin sille oikeasti on tarve, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Pidä harjoitukset lyhyinä ja ykkösprioriteettina se, että harjoittelu on pennulle miellyttävää! Palkitse runsaasti ja anna pennun halutessaan pitää taukoja. Myöhemmin voidaan pennulle opettaa myös monia käsittelytoimenpiteissä hyödyllisiä tukitaitoja kuten erilaisia kohteita ja asentoja, kuten kylkiasentoon meneminen ja yhdistää nämä sitten käsittelyharjoituksiin. Lyhyen sosiaalistumiskauden aikana kannattaa kuitenkin ensisijaisesti panostaa varsinaisiin käsittelyharjoituksiin, käsittelyn tukitaitoja ehtii opettelemaan myöhemminkin. Hipan pentuvinkit osa 5: Pentupureminen ja mitä sille voi tehdä? Kaikki pennut purevat, enemmän tai vähemmän. Siihen on monia täysin luonnollisia syitä: Koirat käyttävät leikkiessään hampaitaan eikä pentu automaattisesti osaa leikkiä ihmisen kanssa eri tavalla kuin se on oppinut leikkimään pentuesisarustensa ja muiden koirien kanssa. Leikkimisen tarve on pennulla suuri ja mikäli ei omassa kodissa ole sopivia koiria leikkikaveriksi, joutuvat ihmiset helposti pennun hampaiden kohteeksi. Lisäksi pentu tutustuu ympäröivään maailmaan sitä myös suullaan tutkimalla, ja maistelemalla. Hampaiden alkaessa vaihtumaan noin 4 kk iästä alkaen, voivat pennun ikenet olla kutisevat ja kipeät, mitä pentu usein helpottaa pureskelemalla. Koiranpennun ottaessaan täytyy siis alkuun varautua sietämään puremista. Terävät naskalihampaat osuvat ihmisen käsiin, heiluviin jalkoihin ja housujen pulttuihin sekä pennun tutkinnan kohteeksi joutuneeseen kodin irtaimistoon (englanninkielinen ilmaisu ”land shark” on hyvin kuvaava nimitys). Pentuaika on onneksi lyhyt ja on monia keinoja millä puremista saa vähenemään. Tässä listattuna meillä Hipan kanssa käyttökelpoiseksi todettuja vinkkejä (joko aika on kullannut muistot tai Hippa on ollut tavallista kovempi purija, auts, nyt onneksi ollaan jo voiton puolella ja pureminen selvästi vähentynyt):
Ps. Puremista esiintyy usein kaikkein eniten silloin kun pentu on väsynyt mutta ei malta laittaa nukkumaan. Kun pennulle opetetaan oma turvallinen tila pentuaitaukseen tai portin taakse, voi sen tarvittaessa ohjata sinne rauhoittumaan unille esim. jonkin pitkäkestoisen purtavan kera. Oman tilan opettaminenkin kuitenkin kannattaa tehdä vaiheittain, ettei pentu ahdistu yllättäen ihmisistä erilleen joutuessaan. Ennen kuin se on ehditty pennulle opettamaan, onkin täysin sallittua tarvittaessa kulkea kotona sisällä pitkävartiset kumisaappaat jalassa.  Hipan pentuvinkit osa 6: Koirakaverit Yhtenä osana koiranpennun sosiaalistamista on pennun totuttaminen erilaisiin koiriin. Olisikin tärkeää, että pennulle löytyisi useita eri ikäisiä ja näköisiä koirakavereita, jotka suhtautuvat pentuun ystävällisesti ja joiden kanssa se pääsisi säännöllisesti harjoittelemaan sosiaalisia taitojaan. Kaikkien kavereiden kanssa ei pennun tarvitse päästä leikkimään vapaana, vaan myös muiden koirien katseleminen sopivan matkan päästä tai hihnalenkillä yhdessä käyminen ovat tärkeitä taitoja. Leikkikaveriksi pennulle soveltuvat parhaiten suurin piirtein samankokoinen toinen pentu tai aikuinen koira, joka osaa rajoittaa omaa käytöstään pennun koon mukaan. On erittäin tärkeää, että pentu tuntisi olonsa uusien kavereiden kanssa turvalliseksi ja että koirien toisiinsa tutustuttamisessa edetään sen mukaisesti. Tässä muutamia toimivaksi havaittuja vinkkejä:
Ps. Pennun tutustuttamisessa toisiin koiriin ei tarvitse, eikä kannata odottaa siihen asti, että pennulla on rokotukset kunnossa, sillä silloin kuluu hukkaan iso osa tärkeästä sosiaalistumiskaudesta. Riittää kun pidät huolta, että pentusi kanssa tekemisissä olevat toiset koirat ovat terveitä ja joko rokotettuja (mikäli ikää siihen on riittävästi) tai syntyneet vastuullisen kasvattajan luona, rokotetulle emälle. Emältä saadut vasta-aineet suojaavat myös omaa pentuasi siihen asti, kunnes on rokotusten aika.  Hipan pentuvinkit osa 7: Sosiaalistaminen yksilöllisesti pennun persoonan mukaan Sosiaalistaminen tarkoittaa pennun totuttamista ympärillä olevaan maailmaan: erilaisiin ympäristöihin, ihmisiin, toisiin koiriin ja muihin eläimiin sekä mm. ääniin, alustamateriaaleihin, ajoneuvoihin ja hajuihin. Paras sosiaalistamiskausi menee umpeen noin 12-16 viikon iässä, minkä jälkeen pennun on vaikeampi tottua uusiin asioihin. Sosiaalistamiseen ei ole valmista, kaikille pennuille sopivaa kaavaa vaan sopivat sosiaalistamishetket voivat olla hyvinkin erilaisia pennun persoonasta ja kokemushistoriasta riippuen. Oleellista on edetä uusiin asioihin tutustumisessa sellaiseen tahtiin, että pentu tuntee olonsa turvalliseksi. Haluammehan, että se oppii suhtautumaan rennon positiivisesti erilaisiin asioihin ja ympäröivään maailmaan, emme, että se oppii pelkäämään tai jännittämään. Pentusi saattaa esimerkiksi tietyssä hetkessä olla valmis katselemaan asioita, kuten kaupungin vilinää tai uutta koirakaveria hieman kauempaa sen sijaan, että sen kanssa olisi vielä järkevää mennä ihan lähietäisyydelle. Osa pennuista tarvitsee enemmän aikaa pelkästään uuteen kotiin ja perheenjäseniin totuttelussa ennen siirtymistä kodin ulkopuolisiin sosiaalistamisretkiin ja osa on melkein heti valmis lähtemään maailmaa valloittamaan. Myös pennun palautumiskyky sosiaalistamishetkien jälkeen vaihtelee ja siihen vaikuttaa myös mm. mahdolliset terveysongelmat, mitä valitettavasti osalla pennuistakin on. Mikäli pentu pääsee ennakoinnista huolimatta kokemaan jotain pelottavaa, on se todennäköisesti sille kuormittavampaa kuin rento tutustuminen uusiin asioihin. Kaikkien pentujen kanssa onkin tärkeää huolehtia myös riittävästä levosta sekä seurata mahdollisia merkkejä siitä, että pentu on kuormittunut ja ekstra lepopäivän tarpeessa. Väsynyt pentu voi esimerkiksi olla levoton tai ylireagoida ympäristön ärsykkeisiin. Mitä enemmän olet päässyt tutustumaan pentuusi jo etukäteen sen ollessa kasvattajan luona ja mitä tarkemmin tiedät, minkälaisiin asioihin pentusi on jo päässyt totuttelemaan ja miten se on niihin reagoinut, sitä helpompi sinun on jatkaa sosiaalistamista pennun kotiuduttua. Pentu ei kuitenkaan välttämättä uudessa kodissa, erillään emästään ja sisaruksistaan käyttäydykään ihan samalla tavalla kuin aikaisemmin ja muutenkin muuttuu, kasvaa ja kehittyy koko ajan valtavaa vauhtia. Muista siis ennen kaikkea olla utelias ja tutustua pentuusi avoimin mielin, siihen minkälainen se juuri tällä hetkellä on, ja siihen millä tavoin se kommunikoi, kertoo tunteistaan ja on yhteydessä muuhun maailmaan ja säätää sosiaalistaminen pennun mukaan. Voit lisäksi aina kysyä meiltä eläintenkouluttajilta apua, mikäli jokin pennun sosiaalistamisessa mietityttää!  Hipan pentuvinkit osa 8: Pennun ruokinta Koiranpennun ruokavalion tulisi yhtä aikaa sisältää kaikki pennun tarvitsemat ravintoaineet oikeissa suhteissa toisiinsa nähden, tarjota riittävästi vaihtelua ja uusia aistielämyksiä ja olla koostumukseltaan sellaista, että se mahdollistaa ruoan käyttämisen myös pennun palkitsemiseen ja monipuoliseen virikkeistämiseen erilaisten ruokavirikkeiden avulla. Tämä ei aina ole helppo yhtälö. Käytännössä vaihtoehtoina ovat teollisesti valmistetut kuivamuonat, valmiit raaka- tai tuoretäysravinnot, näiden yhdistelmä tai ruoan koostaminen pennulle itse tuoreista raaka-aineista koostaen. Tuoreiden raaka-aineiden sisällyttäminen myös pääosin teollista kuivamuonaa syövän pennun ruokavalioon tukee pennun hyvinvointia ja terveyttä, kunhan käyttöön valitut raaka-aineet ovat pennulle sopivia (eivät esim. aiheuta suolisto- tai yliherkkyysoireita) ja niiden määrä on suhteessa niin pieni, että ne eivät vääristä pennun ravintoaineiden saantia. Mikäli pentu syö laadukasta teollisesti valmistettua ruokaa, pärjää hyvin pitkälle seuraamalla pennun kasvua ja kuntoluokkaa (mieluummin hieman hoikahkossa kunnossa kuin yhtään ylipainoa) ja säätämällä ruoan määrää sen mukaan. On kuitenkin hyvä myös tarkistaa, että pennun päiväannos ei ainakaan merkittävästi poikkea valmistajan antamista annossuosituksista, sillä etenkin jos annos on suositeltua pienempi, voi ravintoaineiden saanti jäädä vajaaksi. Valintaa pennun ruokavalion suhteen ei voi tehdä pelkästään omien mieltymysten mukaan vaan ensisijaisesti ruoka valitaan sen mukaan, mikä pennulle sopii ja millä se voi hyvin. Itse olin alun perin ajatellut ruokkivani Hipan ns. 50/50-ruokavaliolla mutta koska Hipalle ei teollinen ruoka useamman kokeilunkaan jälkeen sopinut, siirtyi Hippa syömään kokonaan itse valmistettua ruokaa (mikäli itse valmistettu on myös sinun valintasi, kannattaa ruokavalion koostamiseen ottaa avuksi ruokintaan perehtynyt ammattilainen). Joskus uuteen kotiin muutosta johtuva stressi voi hetkellisesti vaikuttaa pennun vatsan toimintaan ja ruokahaluun ja alkuun pennulle olisikin hyvä tarjota samaa ruokaa, mitä se on tottunut syömään kasvattajan luona. Pidempään jatkunut huono ruokahalu sen sijaan ei ole normaalia ja sen syy tulisi selvittää. Syynä voi olla esimerkiksi se, että ruoka aiheuttaa pennulle ruoansulatusongelmia. Muita mahdollisia vatsavaivoista kertovia oireita ovat mm. löysä tai limainen uloste, oksentelu, ummetus, vatsan lorina, ei-syötävien materiaalien (kuten kangas, lumi, multa, heinä, pikkukivet) himoitseminen, ylenpalttinen nuoleminen tai veden juominen, röyhtäily ja nieleskely sekä yleinen rauhattomuus ja vaikeus käydä lepäämään. Itse suosittelen, ruokintamallista riippumatta, antamaan pennulle laadukasta maitohappobakteerivalmistetta tukemaan sen hyvinvointia läpi pikkupentuajan isojen muutosten, madotusten, rokotusten sekä sosiaalistumiskauden ajan, vaikka pennulla ei mitään ruoansulatusongelmia olisi ilmennytkään.  Hipan pentuvinkit osa 9: Puppy blues Koiran pentuaika on harvoin pelkkää iloa ja auvoa vaan se on usein myös melko raskasta aikaa. Erityisen raskasta se on silloin, jos pennulla on jotain käytös- tai terveyshaasteita tai jos pennun kanssa elämisen realiteetit tulevat uudelle koiranomistajalle kaikesta etukäteisopiskelusta huolimatta yllätyksenä. Käytökseltään hieman haastavampi pentu voi saada kokeneemmassakin koiranomistajassa aikaan isoja epäonnistumisen tunteita ja pennulla ilmenneet terveysongelmat voivat aiheuttaa huolta ja ahdistusta. Asiasta seuraava ahdistus voi pahimmillaan olla niin suurta, että pennun hankkiminen voi alkaa tuntumaan virheeltä. Koirien yhteydessä puhutaankin puppy bluesista, viitaten ilmiön olevan samankaltainen kuin äideillä synnytyksen jälkeen esiintyvä baby blues. Suomalaisen tutkimuksen (linkki alla) mukaan puppy bluesia kokee melkein puolet koiranomistajista ja joka kymmenellä se on erityisen voimakasta. On tärkeää tiedostaa, että negatiivisetkin tunteet ovat normaaleja, eikä niitä tarvitse hävetä tai piilotella. Yleisimmin puppy blues kestää yhdestä viiteen kuukautta. Kyse on siis yleisestä ilmiöstä, joka menee ohi, kun yhteinen arki alkaa ajan kanssa sujumaan helpommin. Tarvittaessa kannattaa matalalla kynnyksellä olla yhteydessä meihin eläintenkouluttajiin, mikäli jokin pentuarjessa tai pennun käytöksessä mietityttää! Itse koin aikanaan ensimmäisen pennun hankkimisen jälkeen turhaumaa ja ahdistusta. Olinhan koko siihenastisen elämäni toivonut koiraa ja kun se vihdoin omaan kotiin muuttamisen jälkeen oli mahdollista, olivat odotukseni korkealla ja tietenkin luulin osaavani kaiken, koska olin lukenut kaikki mahdolliset koirakirjat ja koulutusoppaat. En onneksi ollut tilanteessa yksin vaan pystyin jakamaan pentuarjen silloisen poikaystäväni kanssa. Ja alkoihan se sitten sujumaan ihan hyvin, lopulta niin hyvin, että koiraharrastus ja koirien kouluttaminen imaisi minut kokonaan mukaansa ja siitä tuli minulle elämäntapa ja lopulta ammattikin. Hipan pentuaika taas on ollut kuormittavaa epämääräisten suolisto- ja kutinaoireiden sekä sen takia, että Hipalla on ollut haasteita yksinolon oppimisen kanssa. Olemme onneksi onnekkaita sen suhteen, että yrittäjänä olen voinut säätää työaikani ja -tapani siten, että olemme pystyneet etenemään harjoittelussa koiran ehdoilla. Tässäkin voi siis todeta, että koira ja koti olivat hyvä match, vaikka en ihan sitä helppoa ja huoletonta koiraa saanutkaan, minkä (typeryyksissäni) kuvittelin tällä kertaa saavani. Ei kuitenkaan ole väärin myöskään luovuttaa ja etsiä pennulle uusi koti (tai palauttaa koira kasvattajalle), mikäli käy niin, että huoli ja uupumus pennun kanssa eivät ammattiavusta huolimatta ala helpottamaan ja yhteinen arki sujumaan. Lähde/lisätietoja: https://yle.fi/a/74-20080420  Hipan pentuvinkit osa 10: Miten ennaltaehkäistä käytösongelmia? Alla muutama asia, mitkä kannattaa ottaa huomioon, mikäli haluat ennaltaehkäistä käytösongelmien myöhempää ilmenemistä: Rodun ja kasvattajan valinta Ota huomioon rotua valitessasi kunkin rodun alkuperäinen käyttötarkoitus ja valitse sellainen rotu, jonka aktiivisuustaso sopii omaan elämäntyyliisi ja jolle pystyt tarjoamaan lajin- ja rodunomaisia aktiviteetteja tai niitä muistuttavaa tekemistä. Mikäli sopivaa tekemistä ei ole, voi koira turhautua, masentua tai keksiä itselleen vaihtoehtoisia, usein meille ihmisille ei niinkään mieluisia, aktiviteetteja. Käytösongelmien taustalta löytyy hyvin usein erilaisia terveysongelmia. Jos siis haluat ennaltaehkäistä niiden ilmenemistä, kannattaa valita sellainen rotu, jolla ilmenee keskimääräistä vähemmän perinnöllisiä sairauksia ja joka muistuttaa rakenteeltaan ns. peruskoiraa (kaikenlaisia liioiteltuja ulkonäköpiirteitä on hyvä välttää, etenkin jos ne ovat yhteydessä terveysongelmiin). Sosiaalistumisen herkkyyskausi alkaa noin kolmiviikkoisena. Pentu kannattaa siis ostaa kasvattajalta, joka tarjoaa pennuille ikäkauteen sopeutetusti hyviä kokemuksia erilaisista asioista (mm. erilaiset ihmiset, toiset koirat, erilaiset äänet, alustat, uudet paikat, käsittelytoimenpiteet jne) jo ennen luovutusikää. Sosiaalistamisen jatkaminen heti pennun kotiuduttua uuteen kotiin Pelkästään kasvattajan tarjoamat kokemukset eivät tokikaan riitä, vaan sosiaalistamista tulee jatkaa pennun muutettua uuteen kotiin (aiheeseen liittyen suosittelen lukemaan Hipan pentuvinkkien osan 7: Sosiaalistaminen yksilöllisesti pennun persoonan mukaan). Paras sosiaalistamiskausi menee umpeen noin 12-16 viikon iässä. Tämän takia myös ensimmäisen pentukurssin otollisin aloitusaika on useimmiten viimeistään 12 viikon ikäisenä, jolloin pennun on helpompi tottua muita koiria ja vieraita ihmisiä sisältävään kurssiympäristöön. Tilanteiden ennakointi, suunnittelu ja pennun kouluttaminen lempeästi, palkkioihin perustuen Pennun pelotteluun tai kovakouraiseen käsittelyyn perustuva kouluttaminen aiheuttaa pennulle stressiä sekä turvattomuuden tunnetta, mikä on omiaan lisäämään todennäköisyyttä käytösongelmille. Mitä enemmän ennakoit ja suunnittelet sekä mahdollistat pennulle tilanteita, missä se jo alun perinkin käyttäytyy haluamallasi tavalla, ei pentu ehdi oppimaan ei-toivottua käytöstä. Mieti siis jo etukäteen, miten haluat, että pentu esimerkiksi toimii tervehtiessään ihmisiä, nähdessään muita koiria, ohitustilanteissa, jäädessään yksin kotiin, kulkiessaan hihnassa jne. Mikäli tiedät, miten haluaisit pennun käyttäytyvän mutta et ole varma, miten haluttu käytös saadaan esiin, voit aina kysyä neuvoja meiltä eläintenkouluttajilta, vaikka jo etukäteen ennen pennun kotiutumista. Kun panostat ennakointiin ja kouluttamiseen erityisesti pennun ensimmäisen elinvuoden ajan, pääset jatkossa paljon helpommalla! Koiranpentu kannattaakin hankkia sellaiseen elämäntilanteeseen, kun on oikeasti aikaa pennun kanssa olemiseen ja asioiden harjoitteluun. Hipan kanssa erilaisia tilanteita ennakoitiin mm. totuttamalla sitä turkin läpi käymiseen kamman kanssa jo ennen kuin turkki edes oli kasvanut pitkäksi, harjoittelemalla vaatteiden pukemista, vaikka oli vielä kesä sekä totuttamalla Hippaa ohi ajaviin autoihin ja polkupyöriin ensin kaupunkiolosuhteissa pidemmän matkan päästä ennen siirtymistä ulkoilemaan kotimme vieressä kulkevalle kapealle hiekkatielle. Kuvassa Hippa noin 6 viikon ikäisenä ollessaan kasvattajan ja sisarustensa kanssa sosiaalistumisretkellä Balanssin tiloissa.  Hipan pentuvinkit osa 11: Koiran teini-ikä Koirilla tapahtuu nuoruusiässä samanlaisia muutoksia kuin ihmisilläkin, hormonitoiminta muuttuu, aivojen toiminta muuttuu, lisääntymiskäyttäytyminen alkaa ja niin edelleen. Teini-iässä koira tuntee suuria tunteita mutta impulssikontrolli on vasta kehittymässä! Turvallisen kodin ja oman omistajan lisäksi ulkomaailma alkaa kiinnostaa enemmän mutta voi yhtä aikaa olla myös jännittävä (usein puhutaankin ns. mörköiästä, kun koira voi yhtäkkiä säikkyä aikaisemmin normaalina pitämiään asioita). Muutokset koiran käyttäytymisessä (kuten lisääntynyt energia, impulsiivisuus ja itsenäisyys) voivat tulla kokemattomalle koiraperheelle yllätyksenä ja tuntua hankalilta. Tässä iässä koirat joutuvatkin etsimään uutta kotia keskimääräisesti paljon useammin kuin muussa iässä. Vinkkejä teinikoiran kanssa selviytymiseen:
Teini-ikä on yleinen aika käytöshaasteiden ilmenemiselle, esim. ongelmat vieraiden ihmisten kohtaamisessa, toisten koirien ohittamisessa, erilaisten resurssien puolustaminen jne alkavat usein juuri nuoruusiässä. Apua käytöshaasteiden hoitamiseen kannattaa kysyä matalalla kynnyksellä heti kun niitä ilmenee etkä ole varma, miten koiran kanssa kannattaisi toimia. Vaikka nuoruusikä itsessään on ohimenevä vaihe, voi sen aikaisilla kokemuksilla olla pysyviä vaikutuksia koiran persoonallisuuteen. Sekä koiran aivot, että suoliston mikrobiomi ovat nuoruusiässä vielä kehitysvaiheessa ja siksi erityisen alttiita erilaisille ympäristön stressitekijöille. Linkkejä/lisälukemista: Sofia Haapanen: Koiran opettaminen rankaisemalla on edelleen yleistä, vaikka se tutkitusti lisää ongelmia – myönteisen vahvistamisen harjoittelu palkitsee niin lemmikkiä kuin omistajaa https://yle.fi/aihe/a/20-10001935 Jyväskylän yliopiston tiedote: Koiran ja omistajan suhteen laatu heijastuu koiran tunnereaktioihin https://www.sttinfo.fi/tiedote/69957319/koiran-ja-omistajan-suhteen-laatu-heijastuu-koiran-tunnereaktioihin?publisherId=69817172 Lucy Asher, Gary C. W. England, Rebecca Sommerville, Naomi D. Harvey: Teenage dogs? Evidence for adolescent-phase conflict behaviour and an association between attachment to humans and pubertal timing in the domestic dog https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsbl.2020.0097?fbclid=IwAR077icqyAj50y1AZiBqwDUEZ04t3Ux7CE3GJ5Y_4HiQa5KgSnhN1j55_f4& 
0 Kommentit
Jätä vastaus. |
LaatijaAnni Saarela /Koirapalvelu Balanssi arkisto
saattaa 2025
Kategoriat |
RSS-syöte