Lapinporokoira Kajo Kajo on 2,7 v lapinporokoira. Kajolla on ollut outoja iho-oireita noin puolen vuoden iästä alkaen. Iholle muodostui outoja punaisia, rupisia ja kaljuuntuvia läikkiä, sekä ilmeni eriasteista kutinaa. Aluksi oireilu oli vähäistä, mutta vähitellen se lisääntyi. Vatsan löysyyttä oli myös aika ajoin. Kajosta tutkittiin lähes kaikki mahdollinen, mutta varsinaista syytä ei löytynyt. Kajo söi jonkin aikaa pelkkää RC Anallergenic -nappulaa. Se tuntui rauhoittavan oireita, muttei poistanut niitä, eikä varsinaista eliminaatiota voitu aloittaa. Lopulta paras apu löytyi Cytopoint-pistoksista ja lääkeshampoopesuista, joilla oireet saatiin vähäisiksi. Mielessä kuitenkin kyti ajatus, että ehkä ruokinnassa on jokin pielessä. Kajo oli myös kova jännittämään ulkoilua. Hän koki tarpeelliseksi ilmoittaa kaikista epäilyttävistä havainnoistaan ja meni niin kierroksille, ettei osannut enää rauhoittua. Kajo myös kiihtyi toisista koirista kovasti. Tilanteet olivat usein niin jännittäviä, ettei Kajoa saanut parhaalla herkullakaan ohjattua pois. Pitkään etsimme apua näihin haasteisiin, kunnes kuulimme Koirapalvelu Balanssista. Haimme aluksi apua käytösongelmaan, mutta otimme myöhemmin Kajolle myös ruokintasuunnitelman toivoen sen auttavan iho-ongelmaan. Anni epäili iho- ja vatsaoireiden vaikuttavan myös ohitusharjoitusten edistymiseen ja suositteli myös siksi meille ravitsemusneuvontaa. Kajo söi suunnitelman mukaan aluksi paria raaka-ainetta lisineen, ja hiljalleen lähdettiin sitä monipuolistamaan. Lenkeillä otettiin Annin neuvot käyttöön ja pikkuhiljaa edistystä tapahtui. Kutina, laikut ja vatsaoireet alkoivat rauhoittua uudella ruokavaliolla. Tällä hetkellä Kajo voi oikein hyvin! Ruokintasuunnitelmaa on noudatettu nyt noin puoli vuotta. Kutina on lähes kokonaan poissa, iho näyttää terveeltä, laikkuja ei juuri ole ja turkki on paksu ja kiiltävä. Cytopointia tai pesua ei ole hetkeen tarvittu. Lenkeillä Kajo on iloinen, kuuntelee ohjeita ja tahtoo herkkuja, jännittävät tilanteet sujuvat paljon paremmin ja onnistuneita ohituksia tulee yhä useammin. :) Me ollaan niin iloisia, että saatiin Annilta apu näihin ongelmiin. Voimme lämpimästi suositella! 
0 Kommentit
Schapendoes Voitto Moi! Olen Voitto, 7-vuotias schapendoes-uros. Sain kesällä 2000 rajun vatsataudin, jonka seurauksena jouduin tiputukseen ja syömään vahvan antibioottikuurin. Sen jälkeen olen ollut omistajani mielestä hieman haastava poika. Välillä on mennyt agilityssä ja hakumetsässä vallan mainiosti mutta välillä on hajut vieneet voiton keskittymisestä. Luonteeltani olen kovis, pidän huolta, että pikkuveljeni Armo sekä vierailevat urokset meidän hoodeilla pysyvät ruodussa. Mutta minulla on myös iso sydän ja tärkeintä minulle on pitää omistajani ja lauman kuningatar havannankoira Wilda tyytyväisinä. Omistajani olivat tehneet kaikkensa löytääkseen syyn ja apua muuttuneeseen käytökseeni. Lopulta närästys ja vatsavaivat herättivät ajattelemaan, olisiko ruokinnassa jotain vikana. Apu löytyi läheltä, nimittäin Balanssin Anni teki minulle ruokintasuunnitelman, jonka avulla närästys helpotti ja kakka pysyy kiinteänä :) Kiitos Anni, nyt pystyn taas treenaamaan ja kisaamaan sekä jopa leikkimään pikkuveljeni Armon kanssa, vaikka sitä pitääkin edelleen pitää ruodussa :)  Staffordshirenbullterrieri Tarmo Tarmon omistaja kertoo: Staffin pentuamme Tarmoa alkoi kutittaa häiritsevissä määrin jo 4kk ikäisenä. Ensin haimme apua eläinlääkäristä, mutta kortisonit ja sikaripunkki häädöt vain pahensivat tilannetta. Tarmon olo alkoi olla todella tukala. Se raapi itseään öisinkin lähes taukoamatta, iho oli kauttaaltaan punainen ja turkki harventui, märkiviä hot spotejakin alkoi ilmaantua. Aloimme olla epätoivoisia ja harkitsimme jo koiran lopettamista, jos emme saa sen oloa siedettäväksi. Teimme kaikkemme sen olon helpottamiseksi: kolmesti viikossa pestiin desinfioivalla pesuaineella ja tämän lisäksi kerran viikossa käsiteltiin koko koira kookosöljyllä, koira puettiin haalariin, jottei pääsisi raapimaan itseään, kävimme tietysti myös eri eläinlääkäreillä hakemassa apua. Lopulta löysin Balanssin toisen ravintoneuvojan suosituksesta. Anni onneksi ymmärsi hätämme ja järjesti meille nopeasti ajan. Vastaanotolla käydessä kävimme läpi myös Tarmon eläinlääkärissä saadut hoidot. Saimme hyvää tietoa käytössä olleiden lääkkeiden mahdollisesta sopimattomuudesta Tarmon tilanteeseen ja Anni ohjasikin meidät vielä eteenpäin uudelle eläinlääkärille. Aloitimme eliminaatiodietin pennun ikä huomioiden ja kuntoutumisen tueksi tuli myös ihoa ja suolistoa kuntouttavat ravintolisät. Eliminaation aikana meillä oli ongelmia mm. raaka-aineiden saatavuudessa ja Anni reagoi aina nopeasti viesteihini ja etsi vaihtoehtoja jatkaa. Oireet alkoivat helpottaa melkoisen nopeasti ja etenkin turkin kunto parantui jo kuukaudessa aivan täysin. Kaikki kaljut kohdat hävisivät ja tilalle tuli kauniin kiiltävä turkki. Valitettavasti kutina kuitenkin pysyi vaikkakin lievempänä. Uusi eläinlääkäri oli onneksi oikea löytö ja Tarmon lääkitystä muokattiin paremmin sopivaksi. Lääkäri suositteli vaihtamaan vielä eliminaatiossa käytettävät raaka-aineet ja katsoa toisiko se helpotusta tilanteeseen. Jälleen Anni oli nopeasti tavoitettavissa ja muokkasi ruokavalion uusiksi. Avuksi otettiin myös Cytopoint-pistos. Tästä alkoikin aivan uudenlainen ajanjakso. Kutina hävisi täysin ja iho parantui. Tilanteen rauhoituttua palasimme Annin kanssa kontrollitapaamisen merkeissä ja totesimme, että voisimme nyt pikkuhiljaa laajentaa ruokavaliota ja päivittää käytössä olleita ravintolisiä. Tässä esitin myös toiveitani ravintolisistä ja jatkon ruokavaliosta. Anni huomioi kaikki toiveeni ja teki selkeät ohjeet ruokavalion laajentamiseksi. Nyt meillä on 9kk ikäinen nuori koira, jonka ruokavalio koostuu useista eri lihoista, maitotuotteista, kasvisperäisistä tuotteista, lisistä ja kuivamuonasta. Ja uskomatonta kyllä oireet eivät ole palanneet, vaikka Cytopoint-pistoksenkin vaikutus on haihtunut jo ajat sitten. Uskon että ruokavalio sekä kuntouttavat ravintolisät saivat epätasapainossa olevan pennun suoliston toimimaan taas normaalisti ja näin ongelmat katosivat. Eläinlääkärikään ei oikein parempaa selitystä ole keksinyt tälle ihmeparantumiselle. Ja ihan rehellisesti voin sanoa etten olisi uskonut tätä mahdolliseksi, koska tilanne todella oli kyllä niin paha ennen Annin tapaamista. Iso kiitos Anni meidän koiran pelastamisesta! Alla Tarmon ennen ja jälkeen kuvat:    Englanninkääpiöterrieri Köpi Köpin omistaja kertoo: Kaksivuotiaalla Köpillä on aina ollut herkkä vatsa sekä iho-ongelmia. Testattiin kaikki nappulat mitä tarjolla oli eikä mikään tuntunut sopivalta. Annilla me käytiin ensin koulutusneuvonnassa, Köpi on kova rähjäämään hihnassa toisille koirille. Samalla Anni kysyi haluanko apua myös syömiseen ja aloitettiin itse valmistettu ruokavalio Annin ohjeilla. Päästiin hyvään alkuun ja siinä sivussa Köpillä todettiin munuaisten vajaatoiminta. Sen hoidossa ruokavaliolla on iso merkitys ja oli ihan selvää että pyydetään Annia tekemään meille ruokavalio sen mukaan. Ei edes harkittu valmisruokaa koska tähän asti mikään ei sopinut Köpille. Köpin ruokakupissa on tätä nykyä porkkanaa, bataattia, kukkakaalia ja ihan tavallista makaroonia. Proteiinina kalkkunaa, raejuustoa tai kananmunaa ja rasvalisänä vähäsuolaista voita tai luomulaatuista kookosöljyä. Ja ravintolisät purkista. Ollaan nyt reilu puoli vuotta noudatettu Annin laatimaa ruokavaliota ja Köpi voi hyvin. Sairauden tila on tällä hetkellä vakaa. Köpin vatsa toimii täydellisesti eikä mitään iho-ongelmaa ole enää ollut! Turkkikin kiiltää ja Köpi on energinen. Olen todella tyytyväinen ja suosittelen Koirapalvelu Balanssia kaikille, joilla on koiran kanssa ongelmia. Tuhannet kiitokset Anni!  Saksanpaimenkoira Nori Norin omistaja kertoo: Pennullani Norilla oli luovutusiästä asti vatsaongelmia. Ruokahalu oli huono ja kakka oli enemmänkin ripulia tai veriripulia. Se söi ulosteitaan. Tuttu ruoka kasvattajalta ja muutama muukaan laadukas kuivaruoka ei auttanut. Kolmekuisena giardiatesti oli negatiivinen, haima-arvot kunnossa eikä hakamatojakaan löytynyt. Eläinlääkärin suosituksesta Nori söi Tylosin-kuurin ja siirryttiin RC Gastro Intestinaliin. Gastrolla tilanne pysyi jotenkuten hallinnassa. Nori söi kuitenkin edelleen huonosti ja söi myös ulosteitaan. Koulutus oli hankalaa kun Gastro ei motivoinut ja muuta ei voinut käyttää. Yksikin nami tai kuivaruokanappula muiden koirieni ruokaa sai aikaiseksi pahan ripulin. Norin ollessa 7 kuukauden ikäinen, tapasin Annin muissa koiramerkeissä ja Norin tilanne tuli esille. Varasin Annille heti ajan ja Norin suolistoa alettiin kuntouttamaan huhtikuussa. Syksyn aikana siirryttiin itsetehtyyn ruokaan ja kokeilujen avulla selvitettiin, mikä Norille sopi ja mikä ei. Nori alkoi saada painoa ja lihasta, sen hyvinvointi koheni huomattavasti. Seuraavana talvena keitettyä lihaa yritettiin muuttaa pikkuhiljaa raa'aksi, koska koin ruoan tekemisen lihan ja bataatin keittämisineen ja muusaamisineen kovin työlääksi. Norin vatsa ei kuitenkaan raakaa kestänyt, joten toiveenani oli siirtyä kuivaruokaan. Annin suosituksesta kypsän lihan ja bataattikaurapuuron sekaan alettiin lisäämään Barking Heads -kuivamuonaa. Nykyään, kaksi vuotta Annin tapaamisesta Nori syö pelkästään Barking Headsiä ja sen ruokahalu on hyvä. Vatsa kestää myös koulutuksissa käytettävät namit. Ulosteen syöminen on loppunut kokonaan. Annin ansiosta Norin tilanne on nykyään oikein hyvä.  Monirotuinen Viljo Viljon omistaja kertoo: Koirallamme Viljolla todettiin tammikuussa 2019 haimatulehdus. Eläinlääkäri määräsi Viljon vähärasvaiselle ruokavaliolle ja ostimme suositeltua kuivamuonaa eläinlääkäristä. Ruokavaliota kokeiltiin kahden kuukauden ajan. Haima-arvot laskivat vain pari pykälää eli ihan olemattomasti. Tuttavani suositteli kokeilemaan pelkkää vähärasvaista kanaa ja tattaria ruuaksi. Sekaan laitettiin jotain vähärasvaista monipuolistamaan ruokavaliota. Heinäkuussa otettiin uudet verikokeet ja haima-arvo oli kohonnut tuplasti. Huoli oli iso ja tarvitsimme ammattilaisen apua. Googlasin eläinten ravitsemusneuvojia ja löysin Koirapalvelu Balanssin. Saimme ajan nopeasti ja tarkan ruokavalion suunnittelu alkoi. Saimme selkeät ohjeet ja kaikki tarvittava oli helppo hankkia. Kerrankin tiesimme, mitä Viljolle sai syöttää. Lokakuun uusissa tutkimuksissa kaikki arvot (myös hieman koholla olevat maksa-arvot) olivat kunnossa ja Viljo vihdoin terve. Puhelimitse kävimme läpi uuden, monipuolisemman ruokavalion, jota nyt toteutamme. Voin sydämeni pohjasta suositella Annin ravitsemusneuvontaa.  Whippetit Jarppi ja Ricke Jarpin ja Ricken omistaja kertoo: Balanssiin otin yhteyttä Annin Seinäjoen luennon jälkeen talvella 2018. Olin kiinnostunut vaihtamaan kuivaruuan itsetehtyyn ruokaan. Mitään varsinaista ongelmaa Jarpilla ei ollut, paitsi ulosteen runsas määrä ja sen syöminen, joka oli ikävä tapa. Perheen muutkin kaksi aikuista whippettiä, sekä yksi pentu, siirtyivät tähän ruokavalioon ja saimme ohjeet myös lisäravinteiden käyttöön. Rickellekin saatiin toimivat kanto- ja imetysajan ruokintaohjeet. Pentue oli erittäin tasainen, vaikka pentuja oli yhdeksän. Pennut kasvoivat hyvin ja tasaisesti ja emä palautui synnytyksestä erittäin hyvin ja nopeasti ja aloitti kilpailukautensa loistavasti. Muiden koirien ulosteen syönti on loppunut ja koirat ovat virkeitä ja hyväkuntoisia. Kolme koiraa kilpailee radalla ja tämän kevään kilpailukausi on aloitettu hyvällä menestyksellä. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä tähän ruokavalioon.   Jackrussellinterrieri Hehku ja Pohjanpystykorva Veiku Hehkun ja Veikun omistaja kertoo: Työskentelen itse osteopaattina ja hoidan myös koiria sekä hevosia ihmisten lisäksi. Luonnollisesti ammattini puolesta olen kiinnostunut koirien kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja koen laadukkaan ruokavalion olevan osa sitä. Olemme tehneet yhteistyötä Koirapalvelu Balanssin Anni Saarelan kanssa vuoden 2018 alkupuolelta osteopatian tiimoilta ja niinpä syksyllä 2018 halusin hyödyntää Annin osaamista omien koirieni ruokinnan suunnittelussa. Meillä oli aiemmin käytössä teollinen kuivamuona sekä lihaa tai raakaruokintaan tarkoitettuja täysravintopullia vaihtelevasti. Minulla on kaksi nuorta koiraa, kaksivuotias jackrusselinterrieri narttu Hehku ja puolitoistavuotias pohjanpystykorvauros Veiku. Hehkun vatsa on ollut pennusta asti hieman herkkä ja erityisesti syömisen jälkeen sillä ilmeni usein vatsan turvotusta sekä röyhtäilyä ja pulauttelua ajoittain. Lisäksi Hehkulla oli selittämätön ihottuma vatsan alueella yksivuotiaana, johon ei eläinlääkärilläkään löydetty syytä. Hehku on rakenteeltaan hieman haastava, joten halusin huomioida myös nivelterveyttä ennaltaehkäisevästi ruokinnan avulla. Veiku on ollut perusterve reipas nuori koira, mutta ruoka maittoi usein huonosti. Veiku toimii myös metsästyskoirana, joten koen hyvän kestävyyden ja lihaskunnon tukemisen ruokinnan avulla tärkeäksi. Lisäksi Veikulla ilmeni muutaman kerran 2018 aikana ennen ruokinnan muutosta idiopaattista (syntyperältään epäselvää) pään tärinää, joten pyysin Annia huomioimaan hermoston toiminnan edistämisen ruokinnan suunnittelussa. Emme käyttäneet Veikua laajemmissa tutkimuksissa, koska oireilu oli hyvin satunnaista ja erittäin lievää. Nyt meillä on ollut uusi ruokavalio käytössä viitisen kuukautta ja olen ollut hyvin tyytyväinen. Ruoka maittaa molemmille koirille erittäin hyvin ja niiden kehonkoostumus on lihaksikkaampi sekä kiinteämpi. Veikulla ei ole enää ilmennyt pään tärinää kertaakaan, johtui se sitten ruokinnan muutoksesta tai jostain muusta tekijästä. Hehkun syömisen jälkeinen vatsan turvotus on ruokinnan muutoksen myötä vähentynyt selvästi. Omistajana koen tärkeäksi, että koirani saavat laadukasta, tasapainoista ravintoa, joka tukee niiden terveyttä ja hyvinvointia. Laadukkaan lihan, erilaisten kasvissoseiden, puuron ja ravintolisien yhdistelmä on sopinut koirilleni oikein hyvin. Suosittelen Koirapalvelu Balanssin palveluita kaikille koiran kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kiinnostuneille omistajille.  Sk collie Laku Lakun omistaja kertoo: Lakun ruokaremontti - ajanjakso 6 kk Laku on syönyt pelkästään nappulaa noin 1 vuotiaaksi. Ongelmana oli kuitenkin saada koiraan tarttumaan ruuasta riittävästi rakennusaineita vahvaan kasvuun. En kuitenkaan lähtenyt nopeasti tekemään ruokavaliomuutoksia, koska sillä oli epätasapainoa vatsassa, enkä tohtinut lähteä sekoittamaan sitä. Jälkikäteen ajatellen suunnitelmallinen ruokavalion muutos aiemmin olisi helpottanut omaa arkea. Sillä ei ole ollut suolistotulehduksia, mutta nappula-aikakautena, varsinkin jos ruuan määrää yritti lisätä aktiiviselle koiralle, olivat tuotokset löysiä. 1 v - 1,5 vuotiaaksi se sai nappulan lisänä pieniä määriä raakaruokalihapullia. Se auttoi hieman, ruuan määrä oli hieman isompi, mutta mitään lihotuskuuria ei näilläkään eväillä vielä saanut aikaiseksi. Mielestäni koiralla tuli olla enemmän polttoainetta käytettävään, enkä ollut tyytyväinen tilanteeseen. Ruoka-annosten lisäämisestä ei tuntunut olevan mitään hyötyä, koska ruoka löysytti vatsaa. Laku sai ajoittain kuureina vatsaa tasapainottavia apteekkituotteita, mutta ne eivät tuottaneet pysyvää muutosta. Pienistä ruokavalion muutoksista seurasi heittelyitä vatsan tasapainoon. Halusin Lakun vatsan tasapainoisemmaksi, jotta se ensinnäkin sulattaisi isompia määriä ruokaa ja toisekseen alkaisi kestämään paremmin erilaisia ruokia. Jos vatsa meni ripulille, vatsa palautui hitaasti normaaliin. Ravitsemusneuvoja Anni, Lakun emän omistaja, ehdotti Lakulle uutta ruokavaliota, joka valmistetaan ohjeen mukaan itse. Tämä oli joulukuussa 2016. Syksyn aikana Lakulle oli löytynyt uusi sopivampi nappula ja se oli myös ravitsemusneuvojan syynin jälkeen riittävän laadukas pidettäväksi itsetehdyn ruokavalion rinnalla. Se sai sitä pieniä määriä ruuan joukossa, itsetehty ruoka oli pääosassa. Sain ohjeet ruuan valmistukseen itse ja ravintolisien käyttöön. Muutoksen alussa suositellut maitohappobakteerit eivät sopineet Lakun vatsalle ja se sekoitti alussa vatsaa. Se sai kuurin apteekkituotetta ja maitohappobakteerin jätin pois. Sitten pysyvä tasapaino alkoi löytyä. Vasta uuden ruokavalion yhteydessä siirryin ruokkimaan Lakun kerran päivässä. Vatsa alkoi kestää isompia määriä ruokaa ja ruokintojen väli piteni, mikä lisäsi ruokahalua ja sille alkoi maistua isommat annokset. Laku oli 22 kiloinen alkuvaiheessa, mutta ylhäältä katsottuna edelleen kapea pennun rimpula. Kun kaikki uudet ruoka-aineet oli totutettu vatsalle, aloin lisätä annoksia. Kätevintä oli punnita, koska silmämääräisesti annoin liian vähän ruokaa saadakseni koiraan massaa. Nostin annoksen reiluun kiloon asti. Se sai noin kuukauden näin tuhtia annosta. Muistan hyvin, kuinka omalle silmälle koirasta näki eron viikko viikolta. Yleensähän omasta koirasta ei huomaa muutoksia näin lyhyellä aikavälillä, tietysti seurasin sitä tietoisesti enemmän ja vahvuutta ja lihasta tuli nopeammin. 1,5 vuotiaana Laku kuvattiin terveeksi lonkkien ja kyynärien osalta. Ensimmäiset kuukaudet kiinnitin ruokintaan paljon huomiota, nyt se menee siinä muun ohessa ja silmämääräisesti osaan jo annostella sille isompaa annosta. Tällä hetkellä Laku painaa nyt vähän alle 3 -vuotiaana 24,5 kg. Tällä hetkellä kotona pääosa ruuasta on itse valmistettua ja matkoilla nappulat tai muut täysravinnot helpottamassa arkea. Vatsaa tasapainottavia apteekkituotteita ei ole ruokavaliomuutoksen jälkeen tarvittu. Mielestäni Laku painaa nyt oikein sopivasti urheilukoiralle. Laku on erittäin aktiivinen koira ja lisäksi olen kouluttanut sitä pennusta lähtien fyysisiin lajeihin. Ravinnon osuus erittäin aktiivisen koiran kehittämisestä pennusta aikuiseksi on ollut osa prosessia. Ennen-kuva tammikuu 2017 ja jälkeen-kuva saman vuoden toukokuulta.   Saksanpaimenkoira Jussi Jussin omistaja kertoo: Virkeä, vikkelä, ihana ja ehtivä pentu. Söi käytännössä ”kokonaisen huoneen” ennenkuin ikää oli edes 1v. Siis söi, ei vain tuhonnut ja repinyt. Vatsa piti jatkuvasti kamalaa ääntä. Nappulaa jouduttu vaihtamaan useamman kerran kun ei sopivaa löydetty. Kävi tarpeillaan jopa viidesti päivässä. Vatsa löysällä mennen tullen ja palatessa. Jos olisi itsellä hälytyskellot soineet jo silloin, että olisikohan mahdollisesti suolistossa jotain isompaa ongelmaa... Ennen 1v päivää leikattiin ja poistettiin vierasesineen palasia vatsasta. Pitkä toipuminen saatiin päätökseen ja samat oireet alkoivat uudelleen viikon jälkeen; kieltäytyi syömästä, entistäkin kamalampi melu vatsasta, kamala ripuli ja oksentelu. Suoli oli tuppeutunut. Leikkaukseen taas ja 70cm poistettiin kuollutta suolta. Tuon jälkeen aloitettiin suolistosairaan koiran ruoka. Jonkun aikaa taas meni hyvin, tarpeilla tosin käytiin edelleen jopa 5 kertaa päivässä. Taas samat oireet alkoivat. Asennoiduttiin siihen, että nyt koira joutuu ikiuneen. Jo kahden leikkauksen jälkeen lyhyessä ajassa, ei olisi ollut oikein taas laittaa leikattavaksi ja toipilaaksi. Aktiivinen ja energinen pentu taas portin taakse. Eläinlääkäri pelasti nukuttamalla syvään uneen, jolloin elimistö rentoutui ja suoli aukesi itsellään kuin ihmeen kaupalla. Suolihan voi tuppeutua jos on ns yliliikkuva, eli joutuu tekemään liikaa työtä. Klinikalla loppui ideat mitä syöttää Jussille ja suosittelivat Koirapalvelu Balanssia, koska heillä on potilaita, joilla vaikka mitä erilaista ongelmaa, jotka ovat saaneet sieltä apua. Elokuussa menimme vastaanotolle, kaikki jo olemassa oleva tieto oli sähköpostitse lähetetty. Saimme Jussille suolistoa kuntouttavan ruokavalion 6 viikoksi, jonka jälkeen olisi kontrollikäynti. Ruokavalio toimi kuin unelma, vatsa ei pitänyt mitään ääntä enää, uloste oli 1- max 2 kertaa päivässä pieni ja hyvä, hysteerinen tavaroiden ja ruohon syömisen yritykset loppuivat aika nopeasti. Lelujakaan ei enää yrittänyt syödä, kunhan mutusteli ja leikki. Kontrollikäynnin jälkeen saatiin ohjeet kuinka ruokavaliota monipuolistetaan pikkuhiljaa. Ja edelleen menee hienosti. Jotain kokeiltua jouduttu jättää pois kun vatsa reagoinut. Kaikki kun ei voi kaikille sopia. Jussin sisälle ei voi nähdä mutta tämänhetkinen tilanne näyttää hyvältä. Vatsa ei pidä ääntä ja toimii niinkuin pitää. Nähtyäni eron teollisen ja itsevalmistetun ruoan vaikutuksista, en koskaan enää syötä muuta kun itsevalmistettua ruokaa koirilleni. Jussin jälkeen päätimme käydä myös ranskanbulldog-neitien ja heidän ongelmiensa kanssa vastaanotolla. Heistä tarinaa erikseen. Täyden kympin palvelu! Asiantuntevaa, neuvotaan niin että ymmärretään, kaikki tarpeet otetaan huomioon mitä pitää. Jopa hysteerinen ja huolestunut omistaja saatiin jo ensimmäisellä käynnillä rauhoittumaan ja näkemään valoa epätoivon keskellä :)  |
LaatijaAnni Saarela /Koirapalvelu Balanssi arkisto
maaliskuu 2024
Kategoriat |
RSS-syöte