Eurasier Weikko Weikko alkoi reilun vuoden ikäisenä pelkäämään pamahtavia, jyriseviä ja matalia ääniä. Pelot alkoivat rajusta ukonilmasta, Weikon ollessa takapihalla. Salama iski tosi lähelle, ja säikäytti Weikon kunnolla. Tätä ennen ei ollut reagoinut mihinkään ääniin, millään lailla. Kyseisen episodin jälkeen tv:n katsominenkin oli välillä hankalaa. Pelkkä jännittävä ja dramaattinen musiikki aiheutti reaktion. Ääniin reagoiminen oli pahimmillaan sisällä olohuoneessa sekä takapihalla. Reagoi kyllä lenkilläkin, ja meni paniikkiin, mutta sisällä se oli huomattavasti pahempaa. Kovaääniset autot, mopot, moottoripyörät, lentokoneet laukaisivat sen, eikä meillä ollut keinoja rauhoittaa koiraa. Yritimme siedättää ääniin mm. pitämällä tv:tä päivisinkin päällä ja kiinnittämällä huomiota omaan käytökseen. Kävi myös mielessä, että voiko pelkotilat liittyä kipuun: Ruokavalion kanssa oli ollut ongelmia alusta asti, eikä maha meinannut pysyä kunnossa. Weikko on myös kärsinyt paljon erilaisista tassu-, kynsi- ja jalkavaivoista. Koirapalvelu Balanssi oli tuttu siellä järjestetyistä Eurasier-treffeistä. Olimme lukeneet Balanssin kotisivuilta asiakaskertomuksia, sekä tutkineet minkälaisia palveluita olisi tarjolla. Eräs vaasalainen kouluttaja suositteli myös Balanssia, joten päätimme ottaa Anniin yhteyttä. Ensimmäisellä tapaamisella muutimme Weikon ruokavaliota jonkin verran, sekä sovittiin ruokapäiväkirjan pitämisestä. Päiväkirjaan merkattiin myös kaikki muutokset käytöksessä ja vatsaoireissa. Aloimme välttämään mahdollisuuksien mukaan tilanteita, joissa pelottavia ääniä syntyy. Mahdollistettiin pääsy saunaan, joka oli aiemminkin toiminut Weikon turvapaikkana ukkosten ja ilotulitusten aikaan. Omaan käytökseen teimme myös hieman muutoksia. Arkeen lisäsimme tietoisesti rapsutteluhetkiä, sosiaalisia tilanteita, leikki- ja jumppahetkiä sekä uusia lenkkeilymaastoja. Äänisiedätysharjoitukset aloitettiin niin, että selkeästi normaalista äänimaailmasta poikkeavista äänistä saa kehuja ja herkkuja niin ulkona kuin sisälläkin: Pelottava ääni = herkku ja kehuja. Ääniin vastaehdollistamista aloimme harjoittelemaan Annin ohjeiden mukaisesti tassukorokkeen avulla. Weikolle tehtiin oma soittolista, johon lisättiin erilaisia, epätavallisia ääniä: sateen ja ukkosen ääntä, moottorin jyrinää, ammuskelua, kolinaa ja pamahduksia, dramaattisia sarjojen tunnusmusiikkeja jne. Kun koira astui korokkeelle, stereoista alkoi soida jokin pelottava ääni ja siitä hyvästä sai herkkuja. Näitä harjoituksia teemme edelleen ääniä pikkuhiljaa vaikeuttaen, pitäen huolta kuitenkin siitä, että ääni ei ylitä Weikon pelkokynnystä. Weikko rakastaa äänitreenejä, koska korokkeelle nouseminen on sen mielestä parasta ikinä 😀 Arki sujuu nykyään Weikon kanssa todella hienosti. Koira on paljon rauhallisempi. Ääniin reagoiminen on vähentynyt ja paniikkitilanteita ei käytännössä ole ollenkaan. Harjoituksia jatketaan edelleen, kunnes on päästy kaikkien äänien suhteen tavoiteosaamistasolle, ja vielä sen jälkeen osaamistasoa ylläpitäen koko Weikon loppuelämän. Suuret kiitokset Annille ja iso suositus Koirapalvelu Balanssille. 
0 Kommentit
Lapinporokoira Kajo Kajo on 2,7 v lapinporokoira. Kajolla on ollut outoja iho-oireita noin puolen vuoden iästä alkaen. Iholle muodostui outoja punaisia, rupisia ja kaljuuntuvia läikkiä, sekä ilmeni eriasteista kutinaa. Aluksi oireilu oli vähäistä, mutta vähitellen se lisääntyi. Vatsan löysyyttä oli myös aika ajoin. Kajosta tutkittiin lähes kaikki mahdollinen, mutta varsinaista syytä ei löytynyt. Kajo söi jonkin aikaa pelkkää RC Anallergenic -nappulaa. Se tuntui rauhoittavan oireita, muttei poistanut niitä, eikä varsinaista eliminaatiota voitu aloittaa. Lopulta paras apu löytyi Cytopoint-pistoksista ja lääkeshampoopesuista, joilla oireet saatiin vähäisiksi. Mielessä kuitenkin kyti ajatus, että ehkä ruokinnassa on jokin pielessä. Kajo oli myös kova jännittämään ulkoilua. Hän koki tarpeelliseksi ilmoittaa kaikista epäilyttävistä havainnoistaan ja meni niin kierroksille, ettei osannut enää rauhoittua. Kajo myös kiihtyi toisista koirista kovasti. Tilanteet olivat usein niin jännittäviä, ettei Kajoa saanut parhaalla herkullakaan ohjattua pois. Pitkään etsimme apua näihin haasteisiin, kunnes kuulimme Koirapalvelu Balanssista. Haimme aluksi apua käytösongelmaan, mutta otimme myöhemmin Kajolle myös ruokintasuunnitelman toivoen sen auttavan iho-ongelmaan. Anni epäili iho- ja vatsaoireiden vaikuttavan myös ohitusharjoitusten edistymiseen ja suositteli myös siksi meille ravitsemusneuvontaa. Kajo söi suunnitelman mukaan aluksi paria raaka-ainetta lisineen, ja hiljalleen lähdettiin sitä monipuolistamaan. Lenkeillä otettiin Annin neuvot käyttöön ja pikkuhiljaa edistystä tapahtui. Kutina, laikut ja vatsaoireet alkoivat rauhoittua uudella ruokavaliolla. Tällä hetkellä Kajo voi oikein hyvin! Ruokintasuunnitelmaa on noudatettu nyt noin puoli vuotta. Kutina on lähes kokonaan poissa, iho näyttää terveeltä, laikkuja ei juuri ole ja turkki on paksu ja kiiltävä. Cytopointia tai pesua ei ole hetkeen tarvittu. Lenkeillä Kajo on iloinen, kuuntelee ohjeita ja tahtoo herkkuja, jännittävät tilanteet sujuvat paljon paremmin ja onnistuneita ohituksia tulee yhä useammin. :) Me ollaan niin iloisia, että saatiin Annilta apu näihin ongelmiin. Voimme lämpimästi suositella!  Australianpaimenkoira Eppu Australianpaimen Eppu on vahvan vahti- ja suojeluvietin omaava 3v herra. Ongelmaksi tuli omaan kotiin tulevat vieraat. Eppu ei tajunnut, että milloin kaikki on hyvin ja kaikki vieraat täytyi yrittää häätää pois. Fiksun koiran kouluttaminen on vaikeaa välillä ja kaipasin apua ymmärtääkseni koiraa, että tiedän mitä tehdä. Balanssin Annilta saamiemme ohjeiden mukaan aloitimme harjoitukset kauppakeskuksessa. Istuimme peräti 2h katsellen ihmisiä ja välillä vieraat ihmiset pysähtyi ihastelemaan sekä juttelemaan. Eppu näki ihmisten kulkevan ovesta sisään ja ulos se sujui hyvin tosi nopeasti. Lähes heti. Kotona aloitimme harjoittelun hihnassa. Menimme vastaan vierasta ulos, jolloin Eppu näki kuka on tulossa ja menimme sisälle vieras edellä. Sisällä aluksi hihnassa ja sitten myöhemmin irti. Ohjeena vieraille oli, että koiraa ei saa huomioida. Eppu tottui nopeasti siihen, että vieraat tulevat kotiin ja hätää ei ole. Myöhemmin päästin Epun vapaaksi ja edelleen kaikki sujui oikein hyvin. Nyt Eppu jopa kiipeää vieraan syliin pusuttelemaan! Aivan mahtavaa apua saimme ja sain hakemani. Ymmärrän koiraa paljon paremmin ja osaan ohjata koiraa paremmin. Suosittelen lämpimästi kaikille!  Mäyräkoira Mauri Mauri-mäyräkoiralla alkoi reilun kahden vuoden iästä lähtien ilmetä aggressiivista käytöstä, joka pikkuhiljaa paheni aina oman väen puremiseen saakka. Käsittelyvaikeuksia hoitotoimissa oli ollut jo pennusta saakka, hampaidenpesu ja varsinkin kynsienleikkaus oli jo pitkään ollut vaikeaa. Kun omat menetelmät (kiellot, käskyt, palkitseminen) eivät tuottaneet tulosta, oli aika lähteä hakemaan apua eläintenkouluttajalta. Koirapalvelu Balanssin Annia ei tunnettu ennestään, mutta hyvät nettisivut tekivät vaikutuksen ja varattiin yksityiskäynti tilanteen kartoitusta varten. Jo ensimmäisen kartoitus-/koulutuskäynnin jälkeen Maurin kanssa alettiin pärjäämään paljon paremmin ja koiralähtöinen palkitsemiseen perustuva koulutus oli kyllä niin meidän Maurin juttu! Koiran koko olemus rauhoittui kotona ihan silmin nähden ja hän kuunteli meitä paremmin ja haki kontaktia. Heti ekalla käynnillä Anni myös kiinnitti huomiota Maurin jäykkään liikkumiseen ja kehotti meitä hakeutumaan koirahierojalle. Monelaista jumiahan sieltä selästä löytyi ja nykyään Mauri käy säännöllisesti hierojalla. Muutaman kerran on nyt Annilla käyty yksityistunneilla ja edistystä lähtötilanteeseen nähden on tapahtunut todella paljon. Koiran ja kotiväen suhde on nykyään kokonaisvaltaisesti parempi ja kuuntelevampi, puolin ja toisin! Mauri ryntää innoissaan aina paikalle, kun huomaa, että on koulutustuokio alkamassa. Myös hoitotoimet sujuvat jo huomattavasti helpommin. Monesti on hämmästelty, kuinka paljon tilanne on muuttunut vain muutamassa kuukaudessa. Siitä suuret kiitokset Annille! Lämpimästi voidaan suositella Koirapalvelu Balanssia.  Brasilianterrieri Irma Irman omistaja kertoo: Alkuvuodesta 2019 neljän koiran laumassamme alkoi tapahtumaan ikäviä muutoksia; koiristani 2, tuolloin 4v. brasilianterrierinarttu Irma ja 1,5v. brasialianterrieriuros Masa eivät enää mahtuneet saman katon alle. Tilanteet pahenivat kevään aikana ja eskaloituvat usein tappeluksi omaan silmään mitättömistä asioista, enkä voinut ymmärtää tilannetta. Ajattelin jo, että Irmalla on ”päässä vikaa”, kun käyttäytyy niin aggressiivisesti, enkä itse löytänyt asialle mitään järkevää selitystä. Näiden tilanteiden johdosta otin epätoivoisena Anniin yhteyttä huhtikuussa 2019. Kauhun sekaisin tuntein menin ensimmäiselle käynnille - kuvittelinhan saavani vähintään jonkinlaisen tuomion Irmalle. Mutta kävikin ilmi, että talossani asui kaksi hyvin erityyppistä koiraa: herkkis-Irma ja korkeaenergiatasoinen, toista ymmärtämätön Masa. Masa ei ymmärtänyt herkän Irman ”jätä mut rauhaan”-viestejä, jolloin Irmalle ei ollut enää jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin käyttäytyä aggressiivisesti, ja terrieri kun on, hänhän ei luovuttanut vaan tilanne eskaloitui aina verilöylyksi. Annin ohjeilla alettiin harjoitella koko laumalle rauhoittumisen taitoja, erityisesti Masalle. Lisäksi koirille vahvistettiin luoksetuloa ja opetettiin vihjeestä omille paikoilleen meno. Tämän lisäksi Irmaa alettiin totuttamaan kuonokoppaan, minkä avulla mahdollistettaisiin Irman ja Masan vähittäinen yhteiseloon oppiminen. Irman suhtautumista Masaan alettiin myös ”uudelleen ohjelmoimaan” tehden Masasta ja hänen lähellä olemisesta Irmalle positiivinen asia. Työtä oli paljon, mutta etenimme asioissa hienosti. Kesällä 2019 pystyimme ulkoilemaan ja lenkkeilemään yhtä aikaa koko lauman voimin. Kuonokopan kanssa tilanteet eivät kertaakaan uhanneet eskaloitua ja pikkuhiljaa Irman käytös Masaa kohtaan muuttui positiivisemmaksi. Jouduin kuitenkin lopulta tammikuussa 2020 tekemään raskaan päätöksen ja etsimään Irmalle uuden kodin sillä oman elämäntilanteeni muuttumisen myötä joutuivat koirat jäämään yövuorojeni ajaksi yksin kotiin, mikä aiheutti rivitalossa säröjä naapurisopuun Irman vahtiessa taloa voimakkaasti yöaikaan emännän ollessa pois kotoa. Irma muutti omakotitaloon ainoaksi koiraksi ja voi siellä erittäin hyvin. Olen äärimmäisen kiitollinen Annilta saamistani opeista. Ensinnäkin nykyään koirani ovat selkeästi rauhallisempia kotioloissa ja ymmärrän koiriani paljon paremmin!  Rottweiler Elwis Elwiksen omistaja kertoo: Otin yhteyttä Koirapalvelu Balanssiin Tammikuussa 2019 kun lueskelin asiakaskertomuksia koirapalvelun kotisivuilta. Huomasin, että moni muukin oli saanut apua samoihin ”ongelmiin” mitä koin koirani kanssa olevan. Minulla on 2-vuotias Rottweiler uros, Elwis, joka rakastaa kaikkea mitä sen ympärillä tapahtuu ja tämän lisäksi on myös erittäin utelias luonteeltaan. Elwiksen energisyys tuotti minulle suuria haasteita, koska lenkkipoluilla kaikki vastaantulevat koirat ja ihmiset olisi pitänyt päästä haistelemaan sekä tutustumaan heihin tarkemmin. Koin, että minun ja Elwiksen välillä ei ollut kontaktia lainkaan. Olin kuin ilmaa silloin kun Elwikselle tuli jokin uusi kohde, jota se haluasi nähdä tai haistaa. Lisäksi isolla uroskoiralla on niin paljon voimaa, että jo koiran hallinta tuotti minulle vaikeuksia. Tämän johdosta aloin lenkkeillä ajankohtina kun tiesin, että lenkkipolulla ei olisi muita ulkoilijoita sekä suuntasin lenkit paljon pelto- tai metsämaastoon. Annin kanssa aloimme harjoitella LAT-tekniikalla: Aluksi opeteltiin naksuttimen merkitys. Samalla harjoiteltiin kontaktin ottamista. Kun saimme kontaktin toimimaan ilman häiriötä otimme harjoituksiin häiriökoiran mukaan. Aluksi toinen koira oli hyvin kaukana ja kun Elwis näki toisen koiran niin naksautin ja palkkasin. Toistojen jälkeen Elwis alkoi ottaa itse kontaktin minuun kun näki toisen koiran. Pikku hiljaa etäisyyksiä lyhennettiin ja lopuksi teimme jo ohituksia yms. Nyt kun lenkillä vastaan tulee toinen koira Elwis ottaa minuun kontaktin, naks ja palkka. Koira on oppinut, että ennen niin hankalat ohitukset hoidetaan näin. Nyt uskallan jo lenkkeillä mihin aikaan hyvänsä, koska olen Annilta saanut työkalut näihin tilanteisiin. Lisäksi Annin ohjauksella Elwikselle on opetettu rauhoittumista. Tällainen mielentilan hallinta on myös auttanut siten, että koira ei käy enää niin korkeilla kierroksilla ja osaa myös itse mennä rauhoittumaan. Olemme saaneet todella paljon apua Annilta. Kirjalliset ohjeet ja kannustavat sanat ovat auttaneet jaksamaan ja uskomaan itseensä. Onnistumiset antavat lisää intoa tehdä töitä ja harjoitella yhä uudelleen ja uudelleen. Hyvillä ohjeilla onkin nyt hyvä jatkaa kotitreenejä. Tämä on elinikäistä oppimista ja jo opittujen uusien tapojen ylläpitoa. Paljon kiitoksia Anni :D  Valkoinenpaimenkoira Mico Micon omistajat kertovat: Mico on 2,5-vuotias valkoinenpaimenkoira, joka tuli meille hieman yli yksivuotiaana erinäisten haasteiden kera. Hihnakäytökseen ja viretilan hallintaan lähdimme hakemaan apua ja neuvoja Koirapalvelu Balanssista. Olimme osallistuneet erilaisiin ryhmässä tapahtuviin koulutuksiin, mutta ne olivat Micolle aivan liian haastavia, kun ympärillä oli useampi koirakko. Annin koulutuksessa edistystä tapahtui nopeasti, kun ympäristö oli rauhallinen ja pystyimme etenemään täysin koiramme vaatimaan tahtiin. Aluksi harjoittelimme kontaktia ja lopulta voitiin ottaa Annin omia koiria mukaan häiriöksi. Hihnakäytös on nyt huomattavasti parempaa. Koulutuksesta opimme paljon muutakin kuin sen asian, mihin apua lähdimme hakemaan. Ymmärrys oman koiran käytöstä kohtaan on lisääntynyt paljon. Sekin on tärkeä hyväksyä, että aina ei voi onnistua ja joku tuttukin tilanne voi olla koiralle (ja ihmiselle itselleen) yhtäkkiä liian haastava. Vaatimustasoa pitää aina hieman muutella ja tarvittaessa lähteä pois vaikeista tilanteista. Koirien kouluttaminen onkin suurelta osin meidän omistajien kouluttamista ja ymmärryksen lisäämistä omaa koiraa kohtaan. Meillä on nyt lisäksi nuori chihuahua, johon myös sovelletaan Annin oppeja.  Jackrussellinterrieri Tyyne Tyynen omistajat kertovat: Ottaessamme yhteyttää Balanssiin meillä oli yksivuotias, kovin touhukas ja ihmisistä tykkäävä jackrusselinärrieri. Tyynen kanssa oli yksi iso ongelma, nimittäin se oli toisinaan todella resurssiaggressiivinen ja oli hyökkinyt meidän omistajien kimppuun jo useamman kerran. Mieli oli aika matalalla, kun mielessä oli pelko, että pärjäämmekö enää koiran kanssa. Annin treenien johdolla kuitenkin ollaan päästy tuosta hommasta hienosti eroon ja enää ei pelota, etteikö voitaisi jatkaa hauskaa matkaa Tyynen kanssa toki pitäen mielessä tämän ominaisuuden ja ennakoimalla tilanteet, joissa se saattaisi alkaa jotain vahtimaan. Tyyne kun on monipuolinen kaveri, joten ei haasteet toki yhteen ongelmaan rajoittuneet: toinen pähkinä oli jo valmiiksi aktiivisen rodun edustajan super hyper korkea energiataso, joka näyttäytyi viehkeänä käytöksenä roikkua tarmokkaasti housunlahkeissa, hihoissa tai mihin nyt hampaat saikaan upotettua ja jatkuvana haukkumisena, jos huomiota ei herunut. Balanssissa aloitettiin kehittämään myös Tyynen viretilan tasapainoa ja treenaamaan rauhoittumista. Siihen asti oltiin yritetty keksiä Tyynelle jatkuvasti puuhaa, pureskeltavaa ja leikkejä, mutta sen sijaan että koira olisi väsynyt se oppi, että olemme jatkuvia viihdytysautomaatteja. Ei taida sadat toistot riittää, mutta sitkeällä rauhoittumisharjoittelulla Tyyne tarjoaa toisinaan jännittävissäkin tilanteissa rauhoittumiskäytöstä ja nykyään vaatteet saa olla rauhassa ja kotona meininki on rauhallisempaa. (Kaveri on toki kova puuhaamaan, mutta niin se saakin olla :) ) Rauhoittumistavoitteen saavuttamiseksi tehtiin Tyynelle myös ruokaremontti ja nykyään se syö monipuolista Annin ohjeiden mukaan itsevalmistettua ruokaa. Mietittiin ensin, että onkohan se kovin vaivalloista, mutta suositellaan kyllä kaikille, niin helppoa se on ja tuntuu kivalta antaa koirallekin vaihtelua ruokiin. Edellä mainittujen juttujen lisäksi ollaan harjoiteltu monenlaisia juttuja, kuten omaehtoista käsittelyä ja automatkustamisen mukavaksi tekemistä. Yhteinen treenitaival Annin kanssa kesti melkein 9 kk ja kotitreenit jatkuvat. Jos meillä ilmenee uusia haasteita, tiedämme kyllä keneen olla yhteydessä. Anni on kouluttajana selkeä, kannustava ja kuuntelee tosi tarkasti - välillä on treenien jälkeen saatu vielä seuraavana päivänä lisäohjeita, kun hän on jäänyt miettimään kuinka kyseistä haastetta on parasta lähestyä. Suosittelemme lämpimästi Balanssin palveluita, olivatpa ongelmat pieniä tai suuria! :)  Rottweiler Toivo Toivon omistaja kertoo: Koirani kolmevuotias rottweiler uros Toivo näkee ja huomaa kaiken, erityisesti toiset koirat. Toiset koirat ovat sen mielestä parasta mitä maa voi päällään kantaa. Olin ajautunut pieneen umpikujaan siinä, miten saisin Toivon koskaan kestämään koirahäiriötä, erityisesti palveluskoirakokeita ajatellen. Toivolle oltiin tässä vaiheessa koitettu kertoa usein aika kovastikin, että toisista koirista ei saa innostua niin paljon. Lopputulos oli kuitenkin se, että tuo tyyli vain provosoi Toivoa innostumaan vielä enemmän. Toivo on luonteeltaan kova ja erityisen periksiantamaton. Remmirähjäämisestä siis ei ollut kyse, kuppi vain meni innosta nurin. Huomasin, että Koirapalvelu Balanssin Anni etsi itselleen jonkinlaisen haasteen kanssa kamppailevaa koiraa projektikoirakseen opintoihinsa. Ilmoittauduin keväällä 2017 Toivon kanssa ja selitin haasteemme. Anni ehdotti vastaehdollistamista, joka oli asiana minulle tuttu, mutta ei ollut tullut mieleenkään koittaa sitä Toivoon. Ajattelin aluksi, että ei varmasti toimi. Uskoin ettei mikään palkkaus, saatikka ruokapalkkaus, voi yltää sille tasolle kuin toinen koira. Lähdimme kuitenkin koittamaan, ja aluksi otimme ihmishäiriöitä joista aina naksuttelimme ja palkkasimme heti kun koira katsoi niitä, ja kun häiriö poistui niin minä passivoiduin. Eli häiriö tarkoitti koiralle palkkaa. Toivoa ei ihmishäiriöt selvästikään kovin paljon haitanneet, joten siirryimme koiriin. Sama juttu jatkui, eli heti kun koira ilmestyi näkyviin, kehuin ja palkkasin. Homma alkoi toimia hyvinkin nopeasti ja Toivo alkoi tarjoamaan aina kontaktia kun koira ilmestyi näkyviin. Etenimme treeneissä Annin suunnitelman mukaisesti hiljalleen vaikeuttaen ja loppukesästä 2017 pystyimme Toivon kanssa tekemään jo pitkiä aikoja toisen koiran kanssa samaan aikaan kentällä. Tämä vuosi on avannut silmiäni paljon koirankoulutuksen suhteen, ja sen kuinka asiat voi tehdä niin monella eri tavalla. Olen kuitenkin harrastanut ja kisannut jo reilut kymmenen vuotta eri lajeissa aikaisempien rotikoideni kanssa ja silti olen oppinut valtavasti uutta. Olen myös aivan suunnattoman iloinen siitä mille tasolle minun ja Toivon yhteistyö on kehittynyt tämän vuoden aikana. Tekemisestä on tullut taas kivaa, meille molemille. Toivossa on valtavasti potentiaalia vaikka mihin, joten haluan kehittyä ohjaamaan koiraani niin, että Toivo saa vielä joskus näyttää kyntensä kisakentillä. Kiitos Anni :) Kuvan ottanut Henna Heikkilä.  |
LaatijaAnni Saarela /Koirapalvelu Balanssi arkisto
maaliskuu 2024
Kategoriat |
RSS-syöte