August 22nd, 2020

Brasilianterrieri Irma
Irman omistaja kertoo:

Alkuvuodesta 2019 neljän koiran laumassamme alkoi tapahtumaan ikäviä muutoksia; koiristani 2, tuolloin 4v. brasilianterrierinarttu Irma ja 1,5v. brasialianterrieriuros Masa eivät enää mahtuneet saman katon alle. Tilanteet pahenivat kevään aikana ja eskaloituvat usein tappeluksi omaan silmään mitättömistä asioista, enkä voinut ymmärtää tilannetta. Ajattelin jo, että Irmalla on ”päässä vikaa”, kun käyttäytyy niin aggressiivisesti, enkä itse löytänyt asialle mitään järkevää selitystä. Näiden tilanteiden johdosta otin epätoivoisena Anniin yhteyttä huhtikuussa 2019. Kauhun sekaisin tuntein menin ensimmäiselle käynnille - kuvittelinhan saavani vähintään jonkinlaisen tuomion Irmalle. Mutta kävikin ilmi, että talossani asui kaksi hyvin erityyppistä koiraa: herkkis-Irma ja korkeaenergiatasoinen, toista ymmärtämätön Masa. Masa ei ymmärtänyt herkän Irman ”jätä mut rauhaan”-viestejä, jolloin Irmalle ei ollut enää jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin käyttäytyä aggressiivisesti, ja terrieri kun on, hänhän ei luovuttanut vaan tilanne eskaloitui aina verilöylyksi. Annin ohjeilla alettiin harjoitella koko laumalle rauhoittumisen taitoja, erityisesti Masalle. Lisäksi koirille vahvistettiin luoksetuloa ja opetettiin vihjeestä omille paikoilleen meno.

Tämän lisäksi Irmaa alettiin totuttamaan kuonokoppaan, minkä avulla mahdollistettaisiin Irman ja Masan vähittäinen yhteiseloon oppiminen. Irman suhtautumista Masaan alettiin myös ”uudelleen ohjelmoimaan” tehden Masasta ja hänen lähellä olemisesta Irmalle positiivinen asia. Työtä oli paljon, mutta etenimme asioissa hienosti. Kesällä 2019 pystyimme ulkoilemaan ja lenkkeilemään yhtä aikaa koko lauman voimin. Kuonokopan kanssa tilanteet eivät kertaakaan uhanneet eskaloitua ja pikkuhiljaa Irman käytös Masaa kohtaan muuttui positiivisemmaksi.

Jouduin kuitenkin lopulta tammikuussa 2020 tekemään raskaan päätöksen ja etsimään Irmalle uuden kodin sillä oman elämäntilanteeni muuttumisen myötä joutuivat koirat jäämään yövuorojeni ajaksi yksin kotiin, mikä aiheutti rivitalossa säröjä naapurisopuun Irman vahtiessa taloa voimakkaasti yöaikaan emännän ollessa pois kotoa. Irma muutti omakotitaloon ainoaksi koiraksi ja voi siellä erittäin hyvin. Olen äärimmäisen kiitollinen Annilta saamistani opeista. Ensinnäkin nykyään koirani ovat selkeästi rauhallisempia kotioloissa ja ymmärrän koiriani paljon paremmin!